Totaalinen fiasko

Eilen siis oli lähtö Brobyhyn, Jessica Timgrenin valmennukseen. Koko päivästä oli odotukset korkealla, mutta kuten lähiaikoina, asiat eivät ole menneet suunnitelmien mukaan, ei tästäkään reissusta selvitty ilman vastoinkäymisiä ja pettymyksiä.

 Hangon Seahorse Week 2015!

Mukaan lähti siis Floppan ja Raita. Kummankin hevosen kohdalla lastaus meni vähän niin ja näin. Floppan saa iällään vielä paljon anteeksi, ja koska sen kanssa täytyy hieman kokeilla ja löytää vain se toimivin ratkaisu. Mutta Raidalta käytös oli pelkkää pelleilyä ja testaamista, mutta pääsimme lähtemään aikataulussa, kuten aina. Ikinä meillä ei ole mennyt hevosten lastaamiseen yli 10 minuuttia, eikä mennyt tälläkään kertaa. Matka hevosten osalta sujui hyvin, F ja R eivät siis ole ennen nähneet toisiaan, mutta matkustivat todella rauhassa yhdessä :) Raita täytyy aina sitoa vain melko tiukalle, koska sillä on huono tapa näykkiä kanssa matkustajaansa. Mutta nyt Raita onnistui aiheuttamaan vain itselleet pienen vekin lastauksessa turpaansa kun kohelsi menemään. Tallin tiellä kuulimme äänen mutta ajattelimme että se oli vain kivi tms. Juuri ennen Brobyn risteystä, sanoi Anna että jompikumpi hevonen potkaisi todella kovaa, mutta koska Raita on joskus levoton matkusta ja ajattelimme sen metelöivän siellä hieman. Saavuttuamme paikan päälle, oli trailerin vasen eturengas aivan riekaleina ja melkein pois vanteelta?! Purimme hevoset ja saimme yhden tyhjän karsinan tallista jossa toinen hevonen voi odottaa. Raitaa ja Floppania pystyy kyllä pitämään käsihevosina sillä  kummatkin ovat niin lungeja uusissa paikoissa ja seisovat hyvin paikallaan alku ihmettelyiden jälkeen :) Aloin laittaa Raitaa kuntoon ja samalla mietimme mitä trailerin renkaalle on tapahtunut ja miten pääsemme kotiin hevosten kanssa.

Riders Inn 2015!

Valmennuksen piti alkaa 18.30 ja olin kävelemässä n 18.15. Kun valmennus alkoi ja aloimme verkkaamaan, sanoi Jessica heti että Raita taitaa ontua. Selitin hänelle, että uusissa paikoissa hevonen saattaa alkuun tahdittaa joskus todella paljonkin. Ja se menee ohi kun saan hevosen kunnolla avuille ja verkattua, ja kunnes hevonen rentoutuu paremmin. Se on siis tehnyt tätä aina. Raita on suustaan todella hankala ratsastaa. Sen kanssa tuntuman täytyy olla napakka mutta ei kova ja samalla ratsastaa pohkeella eteen, jolloin se protestoi sekä tuntumaa että pohjetta nostamalla pään ylös tai jäämällä tyhjäksi, jonka jälkeen se Annan sanojen mukaan ''hyökkää kuolaimeen''. Eli siis ennen kun hevonen on hyväksynyt kuolaimen se tahdittaa varsinkin oikeassa kierroksessa. Hevonen oli todella hyväntuntuinen muuten se oli herkkä ja menossa. Laukassa se liikkui puhtaasti ja oli hyvin kuulolla. n. 20min päästä Jessi pyysi minua ottamaan uudestaan ravia pienemmällä ympyrällä, koska hevonen on edelleen epäpuhdas hänen mielestään. En ollut kerennyt saada hevosta kunnolla ratsastettua sillä tunnilla oli melko paljon odottelua. Hän kysyi onko hevonen kuvattu, onko sitä näytetty eläinlääkärille, onko hevonen turvotellut jalkaansa yms. Sanoin että kotona hevonen liikkuu puhtaasti ja on hyvin menossa koko ajan. Mutta sanoi että hän ei viitsisi ottaa meitä valmennukseen koska hevonen näyttää niin kipeältä. Totesin että jätetään sitten valmennus välistä, jos hän on sitä mieltä.

Minua ärsytti suunnattomasti, sillä kotona olemme hypänneet 100-120cm puhtaasti, hevonen on ollut menossa ja selvästi nauttinut hyppäämisestä. Valmennuksen ekalla ravitehtävällä minulla oli jopa ongelmia saada hevonen ravaamaan, koska se oli niin menossa että laukkasi vain paikallaan :D Uusissa paikoissa Raita on aina liikkunut hyvin kunhan olen saanut sen kunnolla tuntumalle ja avuille. Aina ratsastus ei ole alkuun kaunista koska tamman kanssa on saatava tuntuma läpi, mutta kun se antaa periksi suustaan se on todella kiva ratsastaa. Jos jään ratsastamaan sitä sillä fiiliksellä että se näyttää heti kivalta, jää se edestä tyhjäksi ja kun otan pienenkin pidätteen se nostaa pään ylös tai alkaa tahdittamaan. Tämä ärsyttää minua, sillä ihmiset luulevat että olen kädellä raju tai että hevonen ontuu. On vaike ratsastaa hevosta joka on herkkäsuusta mutta vaatii napakan tuntuman ja rauhallisen käden. :( Joka kerta aloitamme ratsastuksen sillä, että hevonen liikkuu eteen pohkeesta ohjaa kohti ja hyväksyy tuntuman, se ei ole valmiina kauniina pakettina kun ottaa ohjat käteen, niin se nyt vain menee tämän hevosen kanssa. Ja heti kun hevonen ottaa takajalat kunnolla mukaan ja alkaa käyttämään selkäänsä se lopettaa tahdittamisen. Raita oli selvästi itsekkin ihmeissään että miksi me nyt jo nyt lopetimme, meillä on ollut hyppy taukoa 2-3 viikkoa, joten en yhtään ihmettele että se oli niin innoissaan. Olen edelleen sitä mieltä, että jos hevonen olisi kipeä se ei liikkuisi noin mielellään ja se tökkisi esteille. Kotona minulla on ollut pitelemistä hevosessa, ja se ei ikinä ole kieltänyt, se kyllä käyttää tilaisuuden hyväksi jos en ole hereillä ja juoksee ohi.

Raita kevät 2015!

Nyt jatketaan sitten kotona hyppäämistä Annan kanssa ja ensi keskiviikkona lähdetään molempien hevosten kanssa Annan tutulle - joka hyppäsi Floppanin eilen brobyssä - hyppäämään jotta saadaan kokemuksia kotitallin ulkopuoleltakin. Tänään otan Raidan kanssa kotona hyvänmielen hyppyjä itsenäisesti pitkästä aikaan, ja katsotaan millä fiiliskellä hevonen hyppää. Eli siis tähän asti reissu oli aivan totaalinen fiasko.

Valmennuksen jälkeen tuli Floppanin vuoro. Anna oli sopinut tuttunsa kanssa että hän tulee hyppäämään Floppanin, jotta näemme miten ruuna hyppää osaavamman ratsastajan kanssa. Se on kyllä niin uskomaton miten rauhallinen ja lungi voi 4-vuotias olla täysin uudessa paikassa. Kuten eilinen ratsastajankin sanoi ''se liikkuu eteenpäin kuin juna, tasaisesti ja varmasti.'' Floppanin kanssa tosiaan tarvitaan paljon puomi työskentelyä, ja sitä nopeutta. Paikkoja sen kanssa on vaikea löytää vielä, mutta yritystä siltä ei puutu, se hyppää miten päin vaan kunhan pääsee toiselle puolelle.
Alustava suunnitelma olisi että Anna työstää sitä sileallä, minä hyppään aina kun tulee mahdollisuus ja tasasin väliaijoin se kävisi ns. kontrollissa Annan tutulla. Hevosille on myös suunniteltu viikon loma joulun tienoille, Floppanille kasvuloma ja Raidalle muuten vain kevyempi viikko jolloin se saa maastoilla ja olla tarhassa aamusta iltaan :)

Raita kesä 2014!

Traileriin saimme vararenkaan tallimme omistajalta ja pääsimme hevosten kanssa turvallisesti kotiin. :)

Teksti on taas hieman sekavaa, sillä omat ajatukseni ovat vieläkin eilisesta sekaisin. Olen pettynyt, ärsyyntynyt ja hämmilläni. Mutta ei se mitään, tämä ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen vastoinkäyminen, valitettavasti nämäkin kuuluvat lajiin. Olen myös iloinen, sillä Raita oli niin innoissaan menossa ja hyväntuntuinen, että odotan innolla tämän päivän hyppyjä :)

Raita kesä 2015!

Kuvia eiliseltä ei valitettavasti ole, sillä maneesin valaistus oli huono ja koska valmennus loppu kuin seinään. Floppanin hyppyvideoita lisään, kunhan saan ne käsiini!

Surkeiden sattumusten viikko

Olin siis suunnitellut Raidan liikutukset valmiiksi koko viikolle, mutta jottei elämä olisi liian helppoa ja yksinkertaista, pääsi heppa liikkumaan vain pari kertaa kunnolla ja sai ns pakko lomaa. Se tuskin pani pahakseen, onneksi se sai olla pitkään ulkona näinä vapaapäivina. Tarkkaan en muista koko viikon liikutuksia, sillä tämä viikko on ollut itselleni täysi katastrofi.

Maanantaina taisin ratsastaa Raidan melko kevyesti ja se tuntui ihan hyvältä. Minulla oli treenissä mukana muutama kavaletti joille tein pieniä teitä ja keskityin siihen että hevonen kääntyy ulkoavuistani.
Tiistaina tamma sai SUUNNITELLUNvapaan sillä olin itse niin väsynyt.
Keskiviikkona kävin ensin Annan luona tekemässä tallin ja nappaamassa hevoset sisälle sekä ratsastamassa Floppanin. Kun olin menossa Raidan luokse ratsastamaan sen, astuin autosta ulos ja kuulin kuin vasen takarenkaani sujisi ja pieni terävä kivi oli tehnyt reijän renkaaseen. Niimpä hevosen liikutus jäi välistä kun aika meni siihen että odotin uutta rengasta jonka äitini toi tallille.
Torstaina kävimme illalla siskoni kanssa tallilla, ja ratsastin Raidan. Tein paljon taivituksia ja asettelin hevosta ympyröillä ulos. Loppuun tuli ihan kivaksi :)
Perjantaina Raita sai vain kävellä/hölkätä liinassa sillä aikaa kun odotimme että Marcin tuli kengittämään sen. Tämä oli siis toinen kengitys ilman rauhoitusta ja sujui todella hyvin taas! Niin helpottava huomata että homma alkaa sujumaan niinkuin pitääkin.
Ja sitten lauantai.. Lupasin Annalle että voin hakea hänen hevosensa sisäsälle, sillä hän itse oli iltavuorossa ja olisi ollut kotona vasta kymmenen jälkeen. Homma kuitenkin meni penkin alle jo heti ensimmäisen sisään haettavan kanssa. Ulkona tuuli hieman ja oli pimeetä, Flippan oli aika levottoman oloinen jo kun menin portin luokse. Otin hevosen kiinni ja avasin portin, Flippan kuitenkin päätti tulla suoraan syliin ja juoksi päälleni. Kaaduin maahan ja hevosen juostessa ylini, jokin osa sen jalasta osui melko kovaa takaraivooni, en usko että se oli kavio, sillä se olisi varmasti sattunut enemmän. Nousin heti ylös ja soitin Annalle että tallilla on tapahtunut tälläinen välikohtaus. Nappasin loput hevoset sisälle ja lähdin Tammisaaren sairaalaan päivystykseen, koska kyseessä oli kuitenkin melko kova isku päähän. Anna odotti minua siellä, ja jäi seurakseni vielä työvuoronsa jälkee. Onnekseni selvisin vain lievällä aivotärähdyksellä, ja sain mukaani reseptin särkylääkkeisiin ja lihasrelaksantteihin. Tuossa olisi voinut käydä paljon pahemmin niin minulle ja Flippanillekkin, onneksi heppa lähti kuitenkin tallille päin eikä vieressä olevalle autotielle.
Tänään sunnuntaina olo on ollut ihan ok, päähän on noussut kuhmu ja hartiat sekä selkä on hieman jumissa tärähdyksestä. Pääsin kuitenkin tallille asti, juoksuttamaan Raidan sillä en halunnut että se jää enään seisomaan. Se liikkui liinassa yllättävän hyvin, oli alkuun hieman jäykän tuntuinen ja annoin sen mennä ensin omassa tahdissa että saa hieman lihaksia lämpimäksi. Kun heppa oli jonkun aikaa heräillyt pyysin siltä osia liikettä eteen, niin ravissa kun laukassakin ja se näytti oikein kivalta :). Huomenna olisi tarkoitus kokeilla miten ratsastaminen sujuu. Meillä on keskiviikkona nimittäin Timgrenin valmennus Brobyssä eikä hevosta voi jättää seisomaan ennen sitä! Toivotaan että ensi viikko on parempi! (anteeksi sekava teksti, aivot eivät toimi näin myöhään enään kunnolla.)

Uusi Ahaa-elämys

Tänään meillä oli taas siis Annan estevalmennus kotona, viime valmennuksesta olikin jo kaksi viikkoa aikaa. Tehtävänä oli kaksi okseri-okseri linjaa 19m välillä - eli 5 sujuvaa laukkaa. Kuulostaa helpolta, mutta tämä treeni tuli todella tarpeen ja osottautui yllättävän haastavaksi ajoittain.

Verkassa tein pientä kehdeksikkoa, jotta vaihtoja tulisi nopeaan tahtiin ja saataisiin hevonen kunnolla hereille. Kun aloitimme itse tehtävän piti minun tulla väli ensin normaalissa sujuvassa laukassa ja saada sinne se viisi askelta. Ensimmäiselle okserille tuli hyvä hyppy mutta toiselle se jäi aina hieman kauas. Mutta viisi laukkaa sinne väliin saatiin. Anna kysyikin mikä muuttui kun väli osui sopivaksi, ja vastaus oli että minulla oli enemmän peruslaukkaa. Seuraavaksi oli ratsastettava väli neljällä laukalla. Tämä oli vielä vaikeampaa, sillä Raidan laukka ei ole kauhean ilmava vaan se lähtee helposti kipittämään ja ottaa ns enemmän askelia vaikka se menisikin kovempaa, joten laukkaa täytyi saada venymään enemmän, jotta siihen tulisi pituutta, mutta ilman että hevonen tulee pitkäksi. Pari toistoa täytyi tehdä, jotta pääsimme välin neljällä laukalla. Ja sitten vielä muutaman kerran kuudella laukalla. Tässä huomasin hyvin kuinka hidas olen itse apujen kanssa. Minun täytyisi päästä heti ensimmäisessä askeleessa jo vaikuttamaan hevoseen, jotta haluttu loppu tulos syntyisi. Moneen kertaan sain avut välitettyä hevoselle vasta linjan puolessa välissä. Niimpä kerran rysäytimme okserin sekaan, mutta tämän jälkeen hevonen oli paremmin avuilla. Se tuli helpommin kiinni kun pyysin, ja oli kuulolla selvästi paremmin. Yllätyin myös itse miten suuren muutoksen joudun ratsastuksessani tekemään, halutessani ratsastaa väliin yhden askeleen enemmän tai vähemmän.

Kaikkensa antanut :P

Ongelmana on ollut myös se, että Raita valahtaa kaarteissa liian alas jolloin siitä tule hieman etupainoinen. Se ei tarvitse kovinkaan vahvaa kuolainta suuhun, kun se painuu alas, eikä asiaa ainakaan helpota se että ratsastan itse liikaa kädellä kaarteissa. Tämä johtaa siihen että hevonen pääsee lapa ja kylki edellä jatkaamaan matkaa vaikka pää ja kaula on kääntynytkin sisällä ja siitä tulee pitkä. Jolloin laukasta menee rytmi ja ajaudumme esteen ulkoreunaan tai ponnistus paikka on vaikea löytää. Minun täytyisi itse istua suorassa, ja käyttää ulko jalkaa enemmän sekä samalla pitää ohjat kädessä ja tukea ulko ohjalla. Anna pyysi minua tulemaan toisen linjan vielä, mutta tällä kertaa siten että nostan hevosta hieman ylöspäin. Itsestäni tuntui, että ratsastan kädet kamalan ylhäällä, mutta se ei kuulemma näyttänyt ulospäin siltä. Hypyssä oli kuin erihevonen, se tuntui kevyemmältä varsinkin hyppyyn lähtiessään, ja sen tekniikka muuttui kuulemma paljon paremmaksi kuin aikasemmissa hypyissä. Ja kun aloin itsekkin ajattelemaan asiaa valmennuksen lopussa, niin onhan se itsestään selvyys että jos hevonen on valahtanut alas ja ns roikkuu lapojen päällä, sillä on enemmän painoa etupäässään, jolloin sen ponnistus on raskaampi ja vaatii enemmän voimaa ja aikaa, kun se että hevonen on jo valmiiksi hieman ylempänä paino takajaloilla. :) Tästä on siis hyvä jatkaa ensi valmennukseen.

Tänään treenattiin ihan kunnolla. Raita harvoin on valmennuksen jälkeen vaahdossa ;)

Nyt minulla on joku päivä ohjelmassa ratsastaa tuota 19m väliä puomeilla/kavaleteilla ja tehdä hieman laukan säätelyä Raidan kanssa. Sekä rata käännöksiä sillä ajatuksella että ratsastan enemmän ulkojalalla kun sisäkädellä! Ensi viikolla treenataankin vielä kotona, mutta kahden viikon päästä pääsemme Jessican valmennuksee, jännittää! ;D

Hyppyjä 4-vuotiaan kanssa ja uusia valmennus kokemuksia

Raidalla oli tänään ansaittu kävelypäivä, sillä loppuviikon se saa liikkua melko raskaasti taas. Eilen ratsastin sen kunnolla vaatien paljon nopeita väistöjä puolelta toiselle ja laukassa ympyrällä tein paljon väistöä ulospäin että saadaan se sisäjalankin mukaan kunnolla. Menin ehkä reilu tunnin, mutta sillä olisi silti ollut energiaa vaikka mihin ratsastuksen jälkeen. Tein tosiaan paljon erilaisia tehtäviä vaihdellen kaulan pitutta kesken treenin, jotta hevonen saa välillä venytää kaulaansa vaikka tehtävä jatkuu. Loppuun tein kevyessä ravissa pitkällä kaulalla koko maneesin poikki väistöä, ja paljon suunnan muutoksia. Raita pysyi lopussa todella rentona väistöissä, joka on sille ollu ennen melko hankalaa. Ja se tuntui muutenkin erittäin letkeältä kun taivuttelin sitä loppuravien aikana. Huomenna, keskiviikkona otan vähän lähestymisiä puomille ja haen samaa rentoutta kun eilen. Torstaina meillä on Annan estevalmennus kotona, saa nähdä mitä siitä tulee kun viime valmennuksesta on kaksi viikkoa aikaa. Voi olla että kuvia ja videoa tulee taas, jos tallilaisemme sattuu pääsemään paikalle. :) Perjantaina ratsastan ihan normaali sileän treenin. Lauantaina Raita saa vapaan sillä olen koko päivän Hihs:ssä, Anna lupasi käydä tekemässä Raidalle ruuat ajaessaan tallin samalla kun hän tulee Helsinkiin, muuten heppa saa olla koko päivän ulkona. Sunnuntaina jatketaan taas treenien kanssa.

Iltakävelyllä <3

Eilen, pakkasimme Annan hevoset traileriin ja ajoimme Fenixille - Raidan kotitallille - treenaamaan. Tämä oli myös 4-vuotiaalle Floppanille ensimmäinen kerta kun se pääsi kotitallin ulkopuolelle treenaamaan. Olimme varautuneet että lastaaminen ei mene niin kuin strömsössä, sillä hevonen on säkäkorkeudeltaan n. 180cm ja usein isot hevoset mieltävät trailerin ahtaaksi ja ahdistavaksi paikaksi. Mutta tämä nuori hevosen alku pääsi taas yllättämään meidät ja käveli suoraan traileriin yhden stopin jälkeen. Matka ei ollut pitkä, max 15min, perillä purimme hevoset, jotta pääsimme laittamaan ne kuntoon. Suunnitelmana meillä oli ottaa Floppanin kanssa muutamat hyvänmielen hypyt, jotta näemme millainen suorittaja se on ja  että saamme sen kanssa hyppytreenit aloitettua täällä Suomessakin. Uudessa paikassa se käyttäytyi erittäin hyvin. Anna laittoi minut selkään, ja antoi ohjeita itse. Itselläni ei ole nuorista hevosista kauheasti kokemusta, joten on kyllä hienoa että saa olla näin paljon mukana tekemässä tämän 4-vuotiaan kanssa. :) Hypyt olivat hyväntuntuisia ja hevonen oli todella rennon oloinen alusta loppuun. Näin nuorelta ei kauheasti voi vaatia, joten pidimme tehtävän koko ajan todella yksinkertaisena ja reiluna hevosta kohtaan. Jumppatehtäviä tämä hevonen tarvitsee paljon, jotta se tulee nopeammaksi. Mutta uskon että molemmille jäi hyvät fiilikset tästä kerrasta, seuraaksi selässä käy osaavampi ihminen ottamassa hyppyjä.

Anna sai minut bookattua Raidan kanssa 4.11 järjestettävään Jessica Timgrenin valmennukseen. Jessica alkaa siis pitämään valmennuksia Dragsvikissä joka keskiviikko(muistaakseni) ja sinne olisi tarkoitus päästä mukaan aina välillä. Tekee hyvää sekä minulle ja Raidalle päästä ulkopuolisten valmennuksiin sekä hyppäämään kotitallin ulkopuolelle useammin. :) Näin alkuun menen vain Raidan kanssa, mutta tulevaisuudessa katsotaan josko Floppanille löytyisi myös jokin sopiva ryhmä ja pääsisin kahden hevosen kanssa osallistumaan Jessin valmennuksiin. Saan kyllä olla kiitollinen Annalle että hän järkkää minua valmennuksiin ja että hän uskaltaa ja luottaa päästää minut tämän nuoren hevosen selkään, sekä Siskolleni että hän antaa minun valmentautua ja kilpailla Raidalla vielä kun se on hevosen iän puolesta mahdollista! :)

Every rider has that one special horse who changes their life. This is mine.