Naku hevonen

Tukka nutturalle ja hommiin :)

Tänään Raita pääsi taas karvoistaan. Edellisestä klippauksesta oli päässyt vierähtämään tovi ja karva oli kasvanut aika hyvin ns rajat kiinni, eli eroa klippaamattoman ja klipatun kohdan välillä ei enään oikein huomannut. Olen klipannut Raidan aina muuten paitsi pään ja jalat. Viime talvi oli ensimmäinen talvi kun klippasimme sen sinä aikana kun R on meillä ollut. Jälki oli sillon aivan kamalaa, koska heppa ei olisi halunnut pysyä paikoillaan ja oli todella jännittynyt, pääasia kuitenki oli että saimme paksun talvikarvan pois! Jo toisella kerralla se seisoi todella nätisti. Kesä oli niin viileä että jouduin jo elokuussa klippaamaan ensimmäisen kerran kun karva oli niin paksu. Nyt taisi olla kolmas kerta kun vedin R koneella läpi tänä syksynä. Omaa klipperiä meillä ei ole, mutta olen saanut lainata tallimme omistajan sekä Annan konetta. Se on mielestäni todella kivaa puuhaa ja olen tarkka millaista jälkeä teen, jos seuraavana päivänä huomaan että jokin kohta on huonosti vedetty kaivan koneen uudestan esiin ja siistin kohdan (: 

Tänään lainasin Annalta konetta, kiitos siitä vielä! Sain lainaan myös akullisen pikku klipperin, jolla uskalsin vetää ekaa kertaa myös pään. Raita on päästä aika herkkä joten olen epäillyt antaako se ajaa myös sen, mutta koska korvia en saa ajettua päätin vetää vain puoli päätä. Tamma nukkui melkein samalla kun pikku klipperi surisi sen leuan alla <3 Onneksi otin myös tuon pienen mukaan, sillä isompi kone jonka tänään sain lainaan on hieman vanhempi ja kuumuu aika nopeasti niin täytyi pitää taukoja aina välillä. Kun kone jäähtyi siistin niskaa, päätä ja kainaloita toisella konella. Jalat päätin jättää klippaamatta, koska nyt kun olemme juuri päässeet kengitys ongelmista emme halua liikaa "operoida" sen jalkojen parissa ainakaan vielä, pienellä klipperillä ajattelin huomenna vetää vain vuohiskarvat lyhyeksi. Anna sanoi lähettävänsä kyllä ison koneen huoltoon jotta jatkossa aikaa menee reilu tunnin sijaan vajaa tunti, luulen että sen ilma-/tuuletusaukot on hieman tukossa. Mutta muuten kone toimi hyvin, painoi enemmän kun muut koneet mitä olen käyttänyt ja oli melko kova ääninen mutta siitä Raita ei välittänyt oikein mitään (: Kun pää oli vedetty pienellä konella, ''ajoin'' sen vielä isolla jotta hevonen tottuu siihenkin! Nyt on taas yksi asia pois päiväjärjestyksestä hetkeksi. Annan Flippanin klippasin maanantaina ja Flopun totuttaminen klipperiin on edessä joku päivä (:

Kävin vielä juoksuttamassa Raidan ettei se jää ihan seisomaan eilisen valmennuksen jälkeen - meillä meni Annan kanssa aikataulut ristiin joten hän ratsastaa R:n launtaina. Jottei tulisi kuvaton postaus otin puhelimella muutaman kuvan kun olimme kävelemässä loppukäyntejä Raidan ja Brunon kanssa. 

<3

Ulkopuolisten valmentajien valmennuksia on myös tiedossa loppu vuodelle, mutta ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa vielä! Niistä tulee kyllä juttua ja infoa tänne kun tiedän enemmän (: Toivotaan että saan jokun kuvaamaan niin saan tehtyä kunnon valmennuspostauksia.

Raita ihmettelee meidän Brunoa.

Olen sanaton

.. nimittäin Raidan tämän päivän hypyistä! Meillä oli siis vihdoin noin 3-4 viikon tauon jälkeen Annan valmennus. Fiilikset ennen valmennusta olivat hyvät, mutta mietitytti mitä tunnista tulee kun taukoa on ollut niin kauan, yleensä jo kahden viikon hyppytauko näkyy ratsastuksessani. Raita on viime päivinä ollut hieman tahmea, en tiedä onko se väsynyt vai muuten vaan laiskottelee. Se liikkui loppu viikon kyllä melko rankasti kun Veera treenasi koulukisoihin sen kanssa. Minulla on myös kummitellut mielessä noin viikko sitten kuulemani lause ''tuo hevonen ontuu kyllä todella pahasti'', ja kun olen epävarma jään jopa oikein etsimään epäpuhtautta vaikka sitä ei olisi. Mutta Tiistaina R sai juoksutuspäivän ja se liikkui liinassa ihan super hienosti ja hyvin omalla moottorilla. Isoa ravia ja laukkaa pyöreänä hieman matalemmassa muodossa. Ja olin heti paljon varmempi että hevonen ei ole epäpuhdas. Ja tänään sain itselleni vihdoin täysin levollisen mielen asian suhteen.

En tiedä miten saan sanoin kerrottua miten hyvä fiilis minulla oli valmennuksen jälkeen. Uskon että tämä hyppytauko on tehnyt hyvää meille kummallekkin. Aikaa miettiä missä mennään ja miten jatketaan. Aloitimme verryttelyn ihan vain vaatien sisäohjaa kunnolla läpi kummassakin kierroksessa, jonka jälkeen tehtiin muutamat vaihdot. Meillä oli kaveletti ympyrällä jota tulimme siten, että hevosen oli oltava rento ja rauhallinen, sekä hieman ylempänä edestä. Ongelmanani on siis ollut että ratsastan liikaa sisäkädellä ja hevonen putoaa liian alas, on kaula kääntyneenä sisään ja ulkolapa on jatkamassa matkaa silti suoraan. Oli siis suoristettava hevosen kaulaa ja käännettävä ulkojalalla. Asiaa vaikeuttaa se että varsinkin vasemmassa kierroksessa kaadun itse sisälle, kun taas oikeassa Raita liiraa lapaa enemmän ulos. Mutta hetken päästä hevonen tuntui jo paljon paremmalta.

Minulle on myös ollut hankalaa pitää kevyt tuntuma niin että hevonen ei ole pitkä. Heitän helposti ohjat pois varsinkin eteen ratsastaessa. Mutta koska R on nyt niin hyvin myös istunnalla, voin keventää painetta edestä kunhan muistan että tuntuman täytyy säilyä.

Tänään puomeja ei tullut alas hevosen takia yhtään, kolahduksen ja pudotukset olivat minun mokiani. Ratsastaminen tuntui tänään helpolta ja huolettomalta, joka on ihme kun miettii että taukoa on ollut niin kauan valmennuksista ja että eilen hevonen oli todella tahmea varsinkin oikealle. Mutta Anna totesi että Floppanilla ratsastaminen on auttanut minua varmasti todella paljon, istuntani on parantunut ja olen päässyt ratsastamaan ison hevosen isoa laukkaa ja tottunut istumaan siellä, jonka jälkeen Raita tuntuu kompaktilta paketilta. Tänään minusta tuntui että tiesin oikeasti mitä minun pitää tehdä ja koska ratsastaa hieman eteen ja koska istua tiiviimmin laukkaan jotta paikka osuu kohdilleen. En tiedä johtuiko se tamman innokkuudesta vai siitä että hevonen oli ratsastettu ylemmäs mutta se oli menossa koko ajan, laukka eteni ja oli rytmikäs, paikat oli helppo nähdä ja hevoseen oli helpompi vaikuttaa. Mielestäni myös käännökset onnistuivat melko hyvin kun oikein keskityin siihen että pidän sisäkäden kevyenä ja käännän ulkoavuilla - Anna myös muistutti aina kesken käännöksen että etuosa ylhäällä jos näytti että hevonen lähtee valahtamaan.

Esteet nousivat hyvää tahtia, ja samalla sain itse lisää poveria ratsastukseeni. Videolta näkyy hyvin kuinka jään vielä okserilla liian pystyyn esteen päällä ja alastulossa ''tipahdan'' hevosen etuosan päälle, joka johtaa siihen että en saa itseäni tarpeeksi nopeasti ylös ennen seuraavaa estettä. Eli tähän täytyy alkaa keskittyä että anna hypyssä kunnolla tilaa hevosella ja vien ylävartaloani eteen ja matalemmalle, jotta pääsen alastulossa nousemaan pystympään. :) Okserin pääsimme nostamaan 120cm-125cm ja hevosella jäi vielä hyvin tilaa. Anna sanoikin että hänen olisi tehnyt mieli nostaa vielä lisää, mutta edelleen on pakko muistaa että lopetetaan ajoissa ennen kun homma levii käsiin. Hypyissä alkaa olemaan jo sen verran koko ja takapäässä voimaa että kyydissä ei enään vain olla. Raita 15v oli niin menossa että meinasi vetästä herneen nenään kun otin pienen pidätteen ennen hyppyä :D Se osaa kyllä niin yllättää, en olisi ikinä kuvitellut että hyppään sen kanssa noin kevyesti noinkin isoja esteitä.

Uskon että isot hypyt tekivät myös hyvää Raidan lihaksille, se on ollu selästä vähän jumissa ja arka, täytyy varata sille hieroja tähän parin viikon sisälle. :) Valmennuksen jälkeen otin varusteet pois ja päästin Raidan maneesiin, sillä hevoselle paras palkinto on vapaus. Korjasimme Annan kanssa radan pois ja lähdin kylmäämään R:n jalkoja. Olen ottanut itseäni niskasta kiinni paremmin siinä(kin) hommassa - toinen on varusteiden putsaus -, tuon kokoiset hypyt ovat melkoinen rasite jaloille, varsinkin kun ei ole mikään nuori hevonen enään kyseessä. Ensin kylmäsin joka jalkaa n. 5 min, jonka jälkeen laitoin linimentit ja siihen päälle etujalkoihin BOTin tallisuojat. Raidalla on tallisuojat joka yö päällä. Ostoslistalla meillä on myös jenkkipatjat, jotta saa myös takajalkoihin lämppärit varsinkin kovan treenin jälkeen.

Huomenna Anna käy tamman selässä tsekkaamassa missä mennään. Lauantaina ja sunnuntaina se saa kävelypäivän, käyn maastossa taluttelemassa sitä. Ensi viikon liikutukset on vielä hieman auki, johonkin väliin pitäisi saada valmennus ennen lauantain kisoja. Katsotaan jos pääsisi pitämään valmennuksen jonnekkin kotitallin ulkopuolelle. Perjantain ratsastan ponnyn vain sileällä läpi ja avuille.

Itselläni alkaa nyt kunnon kohotus, ruokavalio on aika hyvin jo muuttunut terveellisemmäksi ja painoakin on ehkä hieman pudonnut. Mutta nyt vain keskivarton lihaksistoa vahvemmaksi ja juoksulenkkiä kehiin :) Aina mietitään niin tarkkaan mitä hevoset syövät ja miten ne liikkuvat, ovatko ne hieronnan tarpeessa tms. Myös ratsastajan kireät lihakset vaikuttavat ratsastamiseen ja hevosen liikkeeseen. Ja tottakai hevonen pystyy parempaan suoritukseen mitä vähemmän ratsastaja esimerkiksi hypyssä sitä häiritsee.

Kuvia ja videoita ei ole enempää sillä en saanut kuvaajaa paikalle :(

Floppanin ensimmäiset karkelot

Tänään Raidan kotitallilla oli siis pienimuotoiset kilpailut, lajina tälläkertaa kouluratsastus. Anna oli minulta kysynyt josko haluaisin osallistua Floppanin kanssa K.N. Specialiin, jotta ruuna saa kokemusta kilpailuista ja näkisimme vähän miten se käyttäytyy uudessa tilanteessa. Alan pikku hiljaan epäilemään että tuo nuori ei osaa edes käyttäytyä huonosti! Se oli jälleen niin lungi ja helppo käsitellä, hieman sitä pelotti tuomarit C-kirjaimen takana sekä katsomossa isuvat ihmiset, mutta nämä se saa vielä anteeksi. Tuhmuuksia se ei tehnyt :) Lastaukset menivät paremmin kun olimme lähdössä takaisin kotiin. Floppan on siis kävelyt todella hienosti koppiin, kunnes se oli eräänä maanantai päivänä lähdössä maneesille treenaamaan emänemänsä kanssa.. Fille ei ole aivan niin täyjärkinen tapaus vaikka mittariin tulee parin vuoden päästä 30v.

Floppan oli alkuun aika jännittynyt, mutta koitin olla ajattelematta sitä ja keskittyä siihen että saan hevosen kiittämään huomionsa minuun. Pikku hiljaa se alkoi hieman rentoutumaan, ja verkan loppu puolella se oli todella kivan tuntuinen, edestä ehkä hieman normaalia raskaampi, mutta ei siltikään liian raskas. Siirtymiä sen kanssa täytyy tehdä paljon jatkossa, sillä se tuntuu välittä unohtavan että omistaa myös takajalat ja ne tulevat vähän jälkijunassa :D Laukassa se tuntui taas todella kivalta. Enemmän olisin saanut keskittyä siihen että ratsastan istunnalla sitä, mutta koska olin suoraansanotusti ahdistunut, - koulukisat eivät ole kyllä minun juttunu, ei sitten yhtään - tuntui että pää löi hieman tyhjää. Koko reissuun lähdettiin kuitenkin ajatuksella että kaikille on kivaa ja ruuna saa uuden mukavan kokemuksen, ei verenmaku suussa tavoittelemaan ruusukkeita.

Radalla heppa oli ajoittain melko jännittynyt, varsinkin käynnissä. Ravissa se oli aika kiva, hetkittäin hieman epätasainen edestä, mutta edelleen täytyy muistaa että se on vasta kääntymässä 5-vuotiaaksi. Tuomaripöydän ohi mentäessä, oli minun johdettava ulkokädellä, kun F hieman jännitti ja kyttäsi pöytää. Laukat nousivat hyvin, ei kauhean siististi välttämättä, mutta ajallaan. Käynti-ravi siirtymisissä Flopu oli aavistuksen hidas pohkeelle. Ohjelman keskivaiheilla olevasta pysähdyksestä satuimme saamaan 8pistettä, sillä Floppan pysähtyi hienosti aivan tasan. Pysähdyksiä emme ole harjoitelleen kotona ollenkaan, joten taisi olla tuuriakin mukana. ;)

Enempää en rataa analysoi, koska siitä on videokin. Prosenteiksi saimme kuitenkin 58%, jotka riittivät toiseen sijaan. Näin ollen pääsimme avaamaan ruusuketilin. :) Suoritus itsessään ei ehkä ollut kamalan hyvä, mutta olen tyytyväinen siitä että Floppan käyttäyi jälleen niin hyvin ja se oli oma yritteliäs itsensä ja antoi varmasti parhaansa! Alla video radasta:

Kuvista ja videosta jälleen iso kiitos Joannalle!

Tiistaina olisi tarkoitus pakata Raita autoon, ja suunnata Lindööseen - Annan hevosten kotitallille - maastoilemaan. Ajatuksena vetää n tunnin rento ravi-laukka maasto, jotta tamma saisi vähän selkää ja lapoja auki, mutta myös vähän vaihtelua maneesille pyörimiseen. Uskon että tämä tekee hyvää myös sen pääkopalle. Matkustelu heppojen kanssa jatkuu, sillä jos säät sallii lähdemme keskiviikkona hyppäämään kummatkin hevoset Annan tutun tallille :)

Cash-Flow (i. Cachas ei. Calido I e. Philippa)

Videoita Floppanista kun kävimme tiistaina Brobyssä! Tarkoitus olisi päästä säännöllisesti hyppäämään kerran viikossa Flopun kanssa, ja kun estekalusto saapuu sen kotitallille, pääsee se useammin treenaamaan myös ihan puomeilla ja kavaleteilla. Tärkeitä on myös että se saa nyt pitää hauskaa ja sille jää aina positiivinen fiilis hypyistä. Pikku hiljaa aletaan enemmän ratsastaa paikkoja kunhan laukan säätelyä on treenattu nopeammaksi sekä katsomaan että esteiden jälkeen ei tultaisi ristilaukalla alas :) Mutta ajatuksena että mielummin edetään tasaista rauhallista vauhtia kun että hosutaan ja otetaan takapakkia.

Totaalinen fiasko

Eilen siis oli lähtö Brobyhyn, Jessica Timgrenin valmennukseen. Koko päivästä oli odotukset korkealla, mutta kuten lähiaikoina, asiat eivät ole menneet suunnitelmien mukaan, ei tästäkään reissusta selvitty ilman vastoinkäymisiä ja pettymyksiä.

 Hangon Seahorse Week 2015!

Mukaan lähti siis Floppan ja Raita. Kummankin hevosen kohdalla lastaus meni vähän niin ja näin. Floppan saa iällään vielä paljon anteeksi, ja koska sen kanssa täytyy hieman kokeilla ja löytää vain se toimivin ratkaisu. Mutta Raidalta käytös oli pelkkää pelleilyä ja testaamista, mutta pääsimme lähtemään aikataulussa, kuten aina. Ikinä meillä ei ole mennyt hevosten lastaamiseen yli 10 minuuttia, eikä mennyt tälläkään kertaa. Matka hevosten osalta sujui hyvin, F ja R eivät siis ole ennen nähneet toisiaan, mutta matkustivat todella rauhassa yhdessä :) Raita täytyy aina sitoa vain melko tiukalle, koska sillä on huono tapa näykkiä kanssa matkustajaansa. Mutta nyt Raita onnistui aiheuttamaan vain itselleet pienen vekin lastauksessa turpaansa kun kohelsi menemään. Tallin tiellä kuulimme äänen mutta ajattelimme että se oli vain kivi tms. Juuri ennen Brobyn risteystä, sanoi Anna että jompikumpi hevonen potkaisi todella kovaa, mutta koska Raita on joskus levoton matkusta ja ajattelimme sen metelöivän siellä hieman. Saavuttuamme paikan päälle, oli trailerin vasen eturengas aivan riekaleina ja melkein pois vanteelta?! Purimme hevoset ja saimme yhden tyhjän karsinan tallista jossa toinen hevonen voi odottaa. Raitaa ja Floppania pystyy kyllä pitämään käsihevosina sillä  kummatkin ovat niin lungeja uusissa paikoissa ja seisovat hyvin paikallaan alku ihmettelyiden jälkeen :) Aloin laittaa Raitaa kuntoon ja samalla mietimme mitä trailerin renkaalle on tapahtunut ja miten pääsemme kotiin hevosten kanssa.

Riders Inn 2015!

Valmennuksen piti alkaa 18.30 ja olin kävelemässä n 18.15. Kun valmennus alkoi ja aloimme verkkaamaan, sanoi Jessica heti että Raita taitaa ontua. Selitin hänelle, että uusissa paikoissa hevonen saattaa alkuun tahdittaa joskus todella paljonkin. Ja se menee ohi kun saan hevosen kunnolla avuille ja verkattua, ja kunnes hevonen rentoutuu paremmin. Se on siis tehnyt tätä aina. Raita on suustaan todella hankala ratsastaa. Sen kanssa tuntuman täytyy olla napakka mutta ei kova ja samalla ratsastaa pohkeella eteen, jolloin se protestoi sekä tuntumaa että pohjetta nostamalla pään ylös tai jäämällä tyhjäksi, jonka jälkeen se Annan sanojen mukaan ''hyökkää kuolaimeen''. Eli siis ennen kun hevonen on hyväksynyt kuolaimen se tahdittaa varsinkin oikeassa kierroksessa. Hevonen oli todella hyväntuntuinen muuten se oli herkkä ja menossa. Laukassa se liikkui puhtaasti ja oli hyvin kuulolla. n. 20min päästä Jessi pyysi minua ottamaan uudestaan ravia pienemmällä ympyrällä, koska hevonen on edelleen epäpuhdas hänen mielestään. En ollut kerennyt saada hevosta kunnolla ratsastettua sillä tunnilla oli melko paljon odottelua. Hän kysyi onko hevonen kuvattu, onko sitä näytetty eläinlääkärille, onko hevonen turvotellut jalkaansa yms. Sanoin että kotona hevonen liikkuu puhtaasti ja on hyvin menossa koko ajan. Mutta sanoi että hän ei viitsisi ottaa meitä valmennukseen koska hevonen näyttää niin kipeältä. Totesin että jätetään sitten valmennus välistä, jos hän on sitä mieltä.

Minua ärsytti suunnattomasti, sillä kotona olemme hypänneet 100-120cm puhtaasti, hevonen on ollut menossa ja selvästi nauttinut hyppäämisestä. Valmennuksen ekalla ravitehtävällä minulla oli jopa ongelmia saada hevonen ravaamaan, koska se oli niin menossa että laukkasi vain paikallaan :D Uusissa paikoissa Raita on aina liikkunut hyvin kunhan olen saanut sen kunnolla tuntumalle ja avuille. Aina ratsastus ei ole alkuun kaunista koska tamman kanssa on saatava tuntuma läpi, mutta kun se antaa periksi suustaan se on todella kiva ratsastaa. Jos jään ratsastamaan sitä sillä fiiliksellä että se näyttää heti kivalta, jää se edestä tyhjäksi ja kun otan pienenkin pidätteen se nostaa pään ylös tai alkaa tahdittamaan. Tämä ärsyttää minua, sillä ihmiset luulevat että olen kädellä raju tai että hevonen ontuu. On vaike ratsastaa hevosta joka on herkkäsuusta mutta vaatii napakan tuntuman ja rauhallisen käden. :( Joka kerta aloitamme ratsastuksen sillä, että hevonen liikkuu eteen pohkeesta ohjaa kohti ja hyväksyy tuntuman, se ei ole valmiina kauniina pakettina kun ottaa ohjat käteen, niin se nyt vain menee tämän hevosen kanssa. Ja heti kun hevonen ottaa takajalat kunnolla mukaan ja alkaa käyttämään selkäänsä se lopettaa tahdittamisen. Raita oli selvästi itsekkin ihmeissään että miksi me nyt jo nyt lopetimme, meillä on ollut hyppy taukoa 2-3 viikkoa, joten en yhtään ihmettele että se oli niin innoissaan. Olen edelleen sitä mieltä, että jos hevonen olisi kipeä se ei liikkuisi noin mielellään ja se tökkisi esteille. Kotona minulla on ollut pitelemistä hevosessa, ja se ei ikinä ole kieltänyt, se kyllä käyttää tilaisuuden hyväksi jos en ole hereillä ja juoksee ohi.

Raita kevät 2015!

Nyt jatketaan sitten kotona hyppäämistä Annan kanssa ja ensi keskiviikkona lähdetään molempien hevosten kanssa Annan tutulle - joka hyppäsi Floppanin eilen brobyssä - hyppäämään jotta saadaan kokemuksia kotitallin ulkopuoleltakin. Tänään otan Raidan kanssa kotona hyvänmielen hyppyjä itsenäisesti pitkästä aikaan, ja katsotaan millä fiiliskellä hevonen hyppää. Eli siis tähän asti reissu oli aivan totaalinen fiasko.

Valmennuksen jälkeen tuli Floppanin vuoro. Anna oli sopinut tuttunsa kanssa että hän tulee hyppäämään Floppanin, jotta näemme miten ruuna hyppää osaavamman ratsastajan kanssa. Se on kyllä niin uskomaton miten rauhallinen ja lungi voi 4-vuotias olla täysin uudessa paikassa. Kuten eilinen ratsastajankin sanoi ''se liikkuu eteenpäin kuin juna, tasaisesti ja varmasti.'' Floppanin kanssa tosiaan tarvitaan paljon puomi työskentelyä, ja sitä nopeutta. Paikkoja sen kanssa on vaikea löytää vielä, mutta yritystä siltä ei puutu, se hyppää miten päin vaan kunhan pääsee toiselle puolelle.
Alustava suunnitelma olisi että Anna työstää sitä sileallä, minä hyppään aina kun tulee mahdollisuus ja tasasin väliaijoin se kävisi ns. kontrollissa Annan tutulla. Hevosille on myös suunniteltu viikon loma joulun tienoille, Floppanille kasvuloma ja Raidalle muuten vain kevyempi viikko jolloin se saa maastoilla ja olla tarhassa aamusta iltaan :)

Raita kesä 2014!

Traileriin saimme vararenkaan tallimme omistajalta ja pääsimme hevosten kanssa turvallisesti kotiin. :)

Teksti on taas hieman sekavaa, sillä omat ajatukseni ovat vieläkin eilisesta sekaisin. Olen pettynyt, ärsyyntynyt ja hämmilläni. Mutta ei se mitään, tämä ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen vastoinkäyminen, valitettavasti nämäkin kuuluvat lajiin. Olen myös iloinen, sillä Raita oli niin innoissaan menossa ja hyväntuntuinen, että odotan innolla tämän päivän hyppyjä :)

Raita kesä 2015!

Kuvia eiliseltä ei valitettavasti ole, sillä maneesin valaistus oli huono ja koska valmennus loppu kuin seinään. Floppanin hyppyvideoita lisään, kunhan saan ne käsiini!

Kolmen hevosen lauantai

Lauantain päivään mahtui kolme eri hevosta, eli ajoin tallilta toiselle. Lähdin liikkeelle aamulla ennen yhdeksää ja kotona olin hieman viiden jälkeen, eli pitkä päivä tuli tehtyä. Jotta ei tulisi aivan kuvaton postaus, räpsäsin Raidasta pari kuvaa maastolenkkimme aikana ja jälkeen :)

Mummelilla alkaa harjassa olemaan jo harmaata, Raita täyttää 27.1 jo 16-vuotta

Aamu alkoi siis uudella hevostuttavuudelle. Valmentajani oli sopinut että menemme auttamaan hänen ystäväänsä nuoren selkään nousussa. Luulimme että vastassa olisi ollut 3-vuotias nuori ruuna, mutta Elmeri olikin jo pian kääntymässä 6-vuotiaaksi. Sen kanssa ei siis ollu tehty viellä oikeen mitään, joten alotimme kaiken alusta. Anna juoksutti Elmeriä kumpaankin suuntaan, ja katsoi että hevonen keskittyi häneen ja ymmärsi mitä siltä pyydettiin (ääniavut, siirtymiset raviin ja käyntiin liinassa, sekä pysähdykset.) Edellisenä iltana Anna kertoi minulle mitä minun täytyy tehdä, mutta selitti tottakai samalla kun hevosta laitoimme. Alkuun hän punttasi minut siten, että roikuin satulan päällä jotta hevonen tottuu painoon selässään. Tämä osottautui melko rankaksi, kuten Anna varoitti. Siinä aikani roikuin ja kehuin sekä taputtelin hevosta kaulalta ja lautasten päältä. Pikku hiljaa aloin nostaa toista jalkaa hevosen takapään päälle ja hieman liikuttelemaan sitä. Hevonen oli jännittinyt, mutta seisoi hyvin paikallaan :) Ohjeeksi olin saanut, että kun pääsen selkään asti, on minun pysyttävä alhaalla ylävartalon kanssa eli nojata eteenpäin. Kun jalustimet oli saatu jalkaan ja hevosta kehuttu paljon, nousin hitaasti ylävartalon kanssa pystyyn. Sen jälkeen pyydettiin Elmeriä ottamaan muutama askel eteenpäin. Jatkusvasti oli muistettava kehua hevosta paljon ja taputella sitä. Myös muutama ravi askel saatiin otettua, mutta sitten päätimme lopettaa jottei heti tule tehty liikaa. Tästä on hyvä jatkaa ensi kerralla :)

Samalla tallilla meitä olisi odottanut myös yhden hevosen lastaaminen, joka on joskus kaatunut trailerissa eikä sen vuoksi halua mennä enään traileriin. Mutta se siirtyi toiseen kertaan sillä omistaja itse ei päässyt paikalle. Olemme saaneet myös muita ''bookkauksia'' koskien vaikeita lastattavia. Kirjoitan tiimistämme oman sivun tuonne ylös kunhan saamme homman kunnolla vireille ;)

Kun kerta alotimme päivämme nuorten kanssa niin jatketaan nyt samalla linjalla. Elmerin luota lähdimme Anna luokse kitkemään Floppanilta ehkä sen ainoan huonon tavan pois. Se ei ole halunnut yksin lähteä pois tallin pihasta tai mennä navetan ohi, vaan kääntyy ympäri ja alkaa kevenemään hieman etupäästä - ei siis hyppimään pystyyn vaan pompimaan pää alhaalla. Selässä tulee yllättävän avuton olo kun +180cm alkaan kekkuloimaan ympäri pihaa. Floppanin selässä ei sinänsä pelota, mutta tunne on enemminki ärsyttävä ja turhauttava kun se testaa ratsastajaa. Tähän asti pihasta on poistuttu siis vain kaverin kanssa tai otettu tallin ovelta vauhtia ja laukattu pelloille asti :D Nyt siis Anna tuli takana juoksutusraipan kanssa ja minä ratsastin leveällä kädellä ruunaa eteenpäin. Samalla piti taas muistaa tärkeä työkalu, eli kehua paljon äänen kanssa ja rohkaista sitä, vaikkakaan en usko että se pelkää oikeasti, se alkaa olla kohta 5-vuoden iässä että ehkä se uhmaikä on tekemässä tuloaa. ;)

Pääsimme kuitenkin pelloille asti ilman että jouduin tulemaan alas. Tiellä emme pysyneet koko aikaa eikä suunta ollut aina oikein päin eteen, välillä mentiin sivuttain välillä poikettiin nurmikolla ravaten ja välittä peruutettiin. Mutta tyylillä ei tässä vaiheessa ole väliä, kuhan ajatus on eteen. Pellolla ravailin hetken alkuun jonka jälkeen aloin työstää laukkaa. Ohjeeksi sain tehdä vaihtoja hieman ja säädellä laukkaa. Floppan on jo aika kivasti istunnalla, mutta se täytyy saada nopeammaksi siirtymisissä - ainakin takaisin päin. Koska sen normaali laukka on jo todella iso verrattuna esimerkiksi Raidan pikku laukkaan johon olen tottunut, tuntuu että hevonen menee todella kovaa, jolloin itse jään vaistomaisesti ratsastamaan sitä taaksepäin. Ja jos jään kädellä kiinni seuraa tästä vetokisa, joka tulee minun osaltani päättymään häviöön. Ikinä ei ole tämän hevosen selässä ollut tunnetta että se lähtee käsistä, se tulee hyvin takas pidätteistä kunhan itse olen rento etkä jää vetämään. Flopu oli aika energinen, käytimme tämän hyväksi ja aloin laukkaamaan peltoa ympäri. Tämä on juuri sitä mitä me molemmat tarvitsemme, että minä totun isoon laukkaan ja että ruuna saa paikkoja auki ja voimaa lisää. Oma takapuoli ylös satulasta, hevonen saa laukata omaa tahtiaan, välillä pyydän sitä kuitenkin voimakkaasti eteen ja hetken päästä hieman kiinni. Se tulee todella hyvin kiinni, ja tässäkin huomasin että mitä enemmän itse jännitän ja yritän olla suussa kiinni sitä kovempaa se lähtee vetämään vastaan kun rentoudun ja hellitön edestä se hieman joka hidastaa. Selkään oikein tunsin kun hevonen lähti eteen ratsastaessa työntämään takaa lisää vauhtia. Hyvin ruuna myös teki laukan vaihtoja itse joka kolmannella kesken laukkasuorien :D Loppuun tein vielä hieman kevyttäravia ja taivuttelua pidemmällä kaulalla.

Aamulla oli kyllä vaikeuksia päästä sängystä ylös ku paikat oli niin jumissa. Mutta ehkä siihen isompaankin laukkaa tottuu kun aletaan enemmän treenaamaan yhdessä, innolla kyllä odotan isompia hyppyjä tämän hevosen kanssa, tunne selässä on niin magee ettei sitä voi sanoin kuvailla :)

Päivän päätteeksi vuorossa oli vielä tuttu ja turvallinen Raita :) Raidan kanssa menimme vain maastoon kävelemään reilu 30min reippaan lenkin. Siitä olisikin riittänyt energiaa vaikka pieneen kylään. Myös tamman kanssa jouduimme hieman keskustelemaan että mennäänkö vai ei. Sillä on ihme tapa maastossa yhtäkkiä vetää liinat kiinni ja kääntyä ympäri. Eli tämä täytyy myös kitkeä joku päivä pois samanlailla kun Floppanin kanssa!

Kaivoin kaapista jo meidän ihanan peppuloimenkin valmiiksi :)

Sunnuntaina pääsen tallille vasta illalla ratsastamaan, sillä lähdemme Veeran kanssa käymään Porvoossa iskällä, kun isänpäivä! 

Maanantaina liikutan Raidan normaalisti, sillä tiistaina meillä on Jessican valmennus, joka siis peruuntu viime keskiviikkona. Siitä tulee oma kunnon postauksensa kun näillä näkymin saan myös kuvaajan mukaan.

Tallillamme on myös 16.11 iltakisat, lajina kuitenkin tällä kertaa kouluratsastus. Anna sanoi että voisin startata Flopun - jolle on nyt keksitty virallinen nimi, Cash-Flow - kanssa KN. Specialin, jotta heppa saa kokemusta! Ilmoitin myös Raidan 28.11 Tuomarinkylään, käymme hyppäämässa 80cm & 90cm :) 

Hommat etenee

Eilen, keskiviikkona, meidän piti siis lähteä valmennukseen Brobyhyn Raidan ja valmentajani 4-vuotiaan kanssa! Mutta aamulla oli valmentajani saanut viestin, että valmennus siirrettiin seuraavan viikon tiistaille! Toki se harmitti mutta ikinä ei olla jääty ilman uutta suunnitelmaa, eikä jääty tälläkään kertaa! Koska Anna halusi silti että ruuna pääsee hyppäämään, suuntasimme Floppanin kanssa Fenixin maneesille!  (: 

Koska talli missä Raita asuu on myös ratsastuskoulu, on maneesi yleensä alku illasta varattu, ja liikutukset pitää ajoittaa joko ennen tai jälkeen tuntien! Niimpä olin noin neljän aikaa Raidan selässä, lähdössä alku käynneille maastoon. Raidan kanssa tein tehokkaan puolen tunnin treenin, joka sisälti paljon vaihtoja! Heppa on ollu hieman jäykän oloinen viime viikon jälkeen, kun se liikkui niin epäsäännöllisesti ja vähän. Olen itse ollu hieman vainoharhainen että ontuuko se, mutta kun se vetristyy, muuttuu liike paremmaksi. 

Muistin eilen myös että Raidan rokotukset menevät 15.11 vanhaksi. Ja koska siskoni on joutunut alottamaan rokotukset alusta niin monta kertaa, otin minä ne hoitaakseni, eilen eläinlääkäri tuli siis antamaan Raidalle influenssa rokotuksen. Nyt seuraava rokotus on vastavuoden päästä, joten ei tarvitse niistä huolehtia hetkeen. Muistin myös vihdoin mainita eläinlääkärille Raidan suussa olevasta pienestä "hampaasta" jonka huomasin jokin aikaa sitten. Hammas on siis siinä kohdassa ientä missä ei hampaita pitäisi olla. Olen yrittänyt kokeilla onko se kipeä, mutta hevonen ei reagoi siihen mitenkään. Enkä huomannut että kuolainkaan olisi tähän osunut kun suitset olivat päässä. Ell kuitenkin kysyi onko Raita ratsastaessaa levoton suusta/päästä, ja kyllähän se on. Heittelee päätä välillä ja aukoo suuta. Joten ratsastaessa kuolain saattaa siihen silloin tällöin osua. Se on kuulemma siinä kohtaa että raspauksessa, suunavaaja tulee juuri sen "päälle" jonka vuoksi sitä ei ole huomattu raspauksen yhteydessä. Niimpä eläinlääkäri sanoi että se olisi ehkä hyvä poistaa ensi raspauksessa! Nyt hevonen joutuu olemaan viikon kevyemmällä, mutta kuulemma tiistaina on ok että menemme valmennukseen (: 

Mutta lisää treenistä Floppanin kanssa! Tämä oli siis toinen kerta kun hyppäsin sillä, ja samalla sen toinen hyppy kerta myös Suomessa! Teimme tehtävää missä oli kolme estettä 6m väleillä! Hevonen tarvitsee lisää nopeutta kinttujensa kanssa ja muutenkin voimaa, joten jumppatehtäviä on tehtävä paljon sen kanssa! Floppan on hieman jäljessä ikäisistään, mutta yritämme alkaa ottaa hyppytreenäjä kerran viikossa (: Eilen myös avattiin pistetili putoamisten osalta, eli siis mätkähdin maneesin pohjaan jo heti alku verryttelyssä.. Floppan vielä hieman alkuun kyseenalaistaa ratsastajaa jos se "pelkää", tässä tapauksessa pelkäsimme estetolppia.. Ja koska se on niin iso, tuntui pienikin sivuloikka järjettömän kokoiselta, itse en siis ollut hereillä ja horjahdin sieltä alas ensin jaloilleni, mutta sitten siitä takapuolelleni :D Hevonen jäi toljottamaan hieman ihmeissään, että mitä tein siellä maassa kun äskön olin vielä selässä. Mutta ei muutakun takasin selkään ja jatkamaan!

Itse hypyt onnistuivat hyvin. Alkuun hieman hakemista kun en osaa sen kanssa vielä nähdä mitään paikkaa, ja laukkaa ei voi säädellä mm ottamalla lyhyemmäksi. Joten se on mentävä vähän soitellen sotaan.. Mutta hyvin se venytti itsensä esteiden yli vaikka lähtikin välillä kauempaa. Se myös pelasti minut yhdessä tilanteessa, kun itseltäni lähti ohjat kesken linjan - Anna siis otti keskimmäisen esteen pois jossain vaiheessa - ja tämä 4-vuotias kiltisti jatkoi linjan toiselle okserille ilman että se oli moksiskaan kun itse säädin selässä. Vaihdoimme suunnan vasempaan, joka on Flopulle helpompi kierros, ja Anna nosti ensimmäistä okseria hieman, ja wau mitä hyppyjä sieltä tuli, isoja, pyöreitä ja pehmeitä! Sillä on aivan loistava tekniikka - joka ei kyllä ole ihme kun takana on i. Cachas ja ei. Calido I -. Jouduin itse myös kuntokuurille, sillä kun hevonen saa enemmän voimaa taakse ja alamme kunnolla hypätä, tulee minulla varmasti vaikeuksia pysyä hypyssä kyydissä, se on nimittäin hieman eri tasoa kuin Raidan hypyt ;) Kun olimme saaneet onnistuneet hypyt, halusimme että kaikille, varsinkin hevoselle jää hyvä mieli treenistä niin päätimme lopettaa siihen. 

Loppuun vielä video viime perjantailta, Raidan toisesta kengityksestä ilman rauhotusta! :)

Surkeiden sattumusten viikko

Olin siis suunnitellut Raidan liikutukset valmiiksi koko viikolle, mutta jottei elämä olisi liian helppoa ja yksinkertaista, pääsi heppa liikkumaan vain pari kertaa kunnolla ja sai ns pakko lomaa. Se tuskin pani pahakseen, onneksi se sai olla pitkään ulkona näinä vapaapäivina. Tarkkaan en muista koko viikon liikutuksia, sillä tämä viikko on ollut itselleni täysi katastrofi.

Maanantaina taisin ratsastaa Raidan melko kevyesti ja se tuntui ihan hyvältä. Minulla oli treenissä mukana muutama kavaletti joille tein pieniä teitä ja keskityin siihen että hevonen kääntyy ulkoavuistani.
Tiistaina tamma sai SUUNNITELLUNvapaan sillä olin itse niin väsynyt.
Keskiviikkona kävin ensin Annan luona tekemässä tallin ja nappaamassa hevoset sisälle sekä ratsastamassa Floppanin. Kun olin menossa Raidan luokse ratsastamaan sen, astuin autosta ulos ja kuulin kuin vasen takarenkaani sujisi ja pieni terävä kivi oli tehnyt reijän renkaaseen. Niimpä hevosen liikutus jäi välistä kun aika meni siihen että odotin uutta rengasta jonka äitini toi tallille.
Torstaina kävimme illalla siskoni kanssa tallilla, ja ratsastin Raidan. Tein paljon taivituksia ja asettelin hevosta ympyröillä ulos. Loppuun tuli ihan kivaksi :)
Perjantaina Raita sai vain kävellä/hölkätä liinassa sillä aikaa kun odotimme että Marcin tuli kengittämään sen. Tämä oli siis toinen kengitys ilman rauhoitusta ja sujui todella hyvin taas! Niin helpottava huomata että homma alkaa sujumaan niinkuin pitääkin.
Ja sitten lauantai.. Lupasin Annalle että voin hakea hänen hevosensa sisäsälle, sillä hän itse oli iltavuorossa ja olisi ollut kotona vasta kymmenen jälkeen. Homma kuitenkin meni penkin alle jo heti ensimmäisen sisään haettavan kanssa. Ulkona tuuli hieman ja oli pimeetä, Flippan oli aika levottoman oloinen jo kun menin portin luokse. Otin hevosen kiinni ja avasin portin, Flippan kuitenkin päätti tulla suoraan syliin ja juoksi päälleni. Kaaduin maahan ja hevosen juostessa ylini, jokin osa sen jalasta osui melko kovaa takaraivooni, en usko että se oli kavio, sillä se olisi varmasti sattunut enemmän. Nousin heti ylös ja soitin Annalle että tallilla on tapahtunut tälläinen välikohtaus. Nappasin loput hevoset sisälle ja lähdin Tammisaaren sairaalaan päivystykseen, koska kyseessä oli kuitenkin melko kova isku päähän. Anna odotti minua siellä, ja jäi seurakseni vielä työvuoronsa jälkee. Onnekseni selvisin vain lievällä aivotärähdyksellä, ja sain mukaani reseptin särkylääkkeisiin ja lihasrelaksantteihin. Tuossa olisi voinut käydä paljon pahemmin niin minulle ja Flippanillekkin, onneksi heppa lähti kuitenkin tallille päin eikä vieressä olevalle autotielle.
Tänään sunnuntaina olo on ollut ihan ok, päähän on noussut kuhmu ja hartiat sekä selkä on hieman jumissa tärähdyksestä. Pääsin kuitenkin tallille asti, juoksuttamaan Raidan sillä en halunnut että se jää enään seisomaan. Se liikkui liinassa yllättävän hyvin, oli alkuun hieman jäykän tuntuinen ja annoin sen mennä ensin omassa tahdissa että saa hieman lihaksia lämpimäksi. Kun heppa oli jonkun aikaa heräillyt pyysin siltä osia liikettä eteen, niin ravissa kun laukassakin ja se näytti oikein kivalta :). Huomenna olisi tarkoitus kokeilla miten ratsastaminen sujuu. Meillä on keskiviikkona nimittäin Timgrenin valmennus Brobyssä eikä hevosta voi jättää seisomaan ennen sitä! Toivotaan että ensi viikko on parempi! (anteeksi sekava teksti, aivot eivät toimi näin myöhään enään kunnolla.)