Totaalinen fiasko

Eilen siis oli lähtö Brobyhyn, Jessica Timgrenin valmennukseen. Koko päivästä oli odotukset korkealla, mutta kuten lähiaikoina, asiat eivät ole menneet suunnitelmien mukaan, ei tästäkään reissusta selvitty ilman vastoinkäymisiä ja pettymyksiä.

 Hangon Seahorse Week 2015!

Mukaan lähti siis Floppan ja Raita. Kummankin hevosen kohdalla lastaus meni vähän niin ja näin. Floppan saa iällään vielä paljon anteeksi, ja koska sen kanssa täytyy hieman kokeilla ja löytää vain se toimivin ratkaisu. Mutta Raidalta käytös oli pelkkää pelleilyä ja testaamista, mutta pääsimme lähtemään aikataulussa, kuten aina. Ikinä meillä ei ole mennyt hevosten lastaamiseen yli 10 minuuttia, eikä mennyt tälläkään kertaa. Matka hevosten osalta sujui hyvin, F ja R eivät siis ole ennen nähneet toisiaan, mutta matkustivat todella rauhassa yhdessä :) Raita täytyy aina sitoa vain melko tiukalle, koska sillä on huono tapa näykkiä kanssa matkustajaansa. Mutta nyt Raita onnistui aiheuttamaan vain itselleet pienen vekin lastauksessa turpaansa kun kohelsi menemään. Tallin tiellä kuulimme äänen mutta ajattelimme että se oli vain kivi tms. Juuri ennen Brobyn risteystä, sanoi Anna että jompikumpi hevonen potkaisi todella kovaa, mutta koska Raita on joskus levoton matkusta ja ajattelimme sen metelöivän siellä hieman. Saavuttuamme paikan päälle, oli trailerin vasen eturengas aivan riekaleina ja melkein pois vanteelta?! Purimme hevoset ja saimme yhden tyhjän karsinan tallista jossa toinen hevonen voi odottaa. Raitaa ja Floppania pystyy kyllä pitämään käsihevosina sillä  kummatkin ovat niin lungeja uusissa paikoissa ja seisovat hyvin paikallaan alku ihmettelyiden jälkeen :) Aloin laittaa Raitaa kuntoon ja samalla mietimme mitä trailerin renkaalle on tapahtunut ja miten pääsemme kotiin hevosten kanssa.

Riders Inn 2015!

Valmennuksen piti alkaa 18.30 ja olin kävelemässä n 18.15. Kun valmennus alkoi ja aloimme verkkaamaan, sanoi Jessica heti että Raita taitaa ontua. Selitin hänelle, että uusissa paikoissa hevonen saattaa alkuun tahdittaa joskus todella paljonkin. Ja se menee ohi kun saan hevosen kunnolla avuille ja verkattua, ja kunnes hevonen rentoutuu paremmin. Se on siis tehnyt tätä aina. Raita on suustaan todella hankala ratsastaa. Sen kanssa tuntuman täytyy olla napakka mutta ei kova ja samalla ratsastaa pohkeella eteen, jolloin se protestoi sekä tuntumaa että pohjetta nostamalla pään ylös tai jäämällä tyhjäksi, jonka jälkeen se Annan sanojen mukaan ''hyökkää kuolaimeen''. Eli siis ennen kun hevonen on hyväksynyt kuolaimen se tahdittaa varsinkin oikeassa kierroksessa. Hevonen oli todella hyväntuntuinen muuten se oli herkkä ja menossa. Laukassa se liikkui puhtaasti ja oli hyvin kuulolla. n. 20min päästä Jessi pyysi minua ottamaan uudestaan ravia pienemmällä ympyrällä, koska hevonen on edelleen epäpuhdas hänen mielestään. En ollut kerennyt saada hevosta kunnolla ratsastettua sillä tunnilla oli melko paljon odottelua. Hän kysyi onko hevonen kuvattu, onko sitä näytetty eläinlääkärille, onko hevonen turvotellut jalkaansa yms. Sanoin että kotona hevonen liikkuu puhtaasti ja on hyvin menossa koko ajan. Mutta sanoi että hän ei viitsisi ottaa meitä valmennukseen koska hevonen näyttää niin kipeältä. Totesin että jätetään sitten valmennus välistä, jos hän on sitä mieltä.

Minua ärsytti suunnattomasti, sillä kotona olemme hypänneet 100-120cm puhtaasti, hevonen on ollut menossa ja selvästi nauttinut hyppäämisestä. Valmennuksen ekalla ravitehtävällä minulla oli jopa ongelmia saada hevonen ravaamaan, koska se oli niin menossa että laukkasi vain paikallaan :D Uusissa paikoissa Raita on aina liikkunut hyvin kunhan olen saanut sen kunnolla tuntumalle ja avuille. Aina ratsastus ei ole alkuun kaunista koska tamman kanssa on saatava tuntuma läpi, mutta kun se antaa periksi suustaan se on todella kiva ratsastaa. Jos jään ratsastamaan sitä sillä fiiliksellä että se näyttää heti kivalta, jää se edestä tyhjäksi ja kun otan pienenkin pidätteen se nostaa pään ylös tai alkaa tahdittamaan. Tämä ärsyttää minua, sillä ihmiset luulevat että olen kädellä raju tai että hevonen ontuu. On vaike ratsastaa hevosta joka on herkkäsuusta mutta vaatii napakan tuntuman ja rauhallisen käden. :( Joka kerta aloitamme ratsastuksen sillä, että hevonen liikkuu eteen pohkeesta ohjaa kohti ja hyväksyy tuntuman, se ei ole valmiina kauniina pakettina kun ottaa ohjat käteen, niin se nyt vain menee tämän hevosen kanssa. Ja heti kun hevonen ottaa takajalat kunnolla mukaan ja alkaa käyttämään selkäänsä se lopettaa tahdittamisen. Raita oli selvästi itsekkin ihmeissään että miksi me nyt jo nyt lopetimme, meillä on ollut hyppy taukoa 2-3 viikkoa, joten en yhtään ihmettele että se oli niin innoissaan. Olen edelleen sitä mieltä, että jos hevonen olisi kipeä se ei liikkuisi noin mielellään ja se tökkisi esteille. Kotona minulla on ollut pitelemistä hevosessa, ja se ei ikinä ole kieltänyt, se kyllä käyttää tilaisuuden hyväksi jos en ole hereillä ja juoksee ohi.

Raita kevät 2015!

Nyt jatketaan sitten kotona hyppäämistä Annan kanssa ja ensi keskiviikkona lähdetään molempien hevosten kanssa Annan tutulle - joka hyppäsi Floppanin eilen brobyssä - hyppäämään jotta saadaan kokemuksia kotitallin ulkopuoleltakin. Tänään otan Raidan kanssa kotona hyvänmielen hyppyjä itsenäisesti pitkästä aikaan, ja katsotaan millä fiiliskellä hevonen hyppää. Eli siis tähän asti reissu oli aivan totaalinen fiasko.

Valmennuksen jälkeen tuli Floppanin vuoro. Anna oli sopinut tuttunsa kanssa että hän tulee hyppäämään Floppanin, jotta näemme miten ruuna hyppää osaavamman ratsastajan kanssa. Se on kyllä niin uskomaton miten rauhallinen ja lungi voi 4-vuotias olla täysin uudessa paikassa. Kuten eilinen ratsastajankin sanoi ''se liikkuu eteenpäin kuin juna, tasaisesti ja varmasti.'' Floppanin kanssa tosiaan tarvitaan paljon puomi työskentelyä, ja sitä nopeutta. Paikkoja sen kanssa on vaikea löytää vielä, mutta yritystä siltä ei puutu, se hyppää miten päin vaan kunhan pääsee toiselle puolelle.
Alustava suunnitelma olisi että Anna työstää sitä sileallä, minä hyppään aina kun tulee mahdollisuus ja tasasin väliaijoin se kävisi ns. kontrollissa Annan tutulla. Hevosille on myös suunniteltu viikon loma joulun tienoille, Floppanille kasvuloma ja Raidalle muuten vain kevyempi viikko jolloin se saa maastoilla ja olla tarhassa aamusta iltaan :)

Raita kesä 2014!

Traileriin saimme vararenkaan tallimme omistajalta ja pääsimme hevosten kanssa turvallisesti kotiin. :)

Teksti on taas hieman sekavaa, sillä omat ajatukseni ovat vieläkin eilisesta sekaisin. Olen pettynyt, ärsyyntynyt ja hämmilläni. Mutta ei se mitään, tämä ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen vastoinkäyminen, valitettavasti nämäkin kuuluvat lajiin. Olen myös iloinen, sillä Raita oli niin innoissaan menossa ja hyväntuntuinen, että odotan innolla tämän päivän hyppyjä :)

Raita kesä 2015!

Kuvia eiliseltä ei valitettavasti ole, sillä maneesin valaistus oli huono ja koska valmennus loppu kuin seinään. Floppanin hyppyvideoita lisään, kunhan saan ne käsiini!

Kolmen hevosen lauantai

Lauantain päivään mahtui kolme eri hevosta, eli ajoin tallilta toiselle. Lähdin liikkeelle aamulla ennen yhdeksää ja kotona olin hieman viiden jälkeen, eli pitkä päivä tuli tehtyä. Jotta ei tulisi aivan kuvaton postaus, räpsäsin Raidasta pari kuvaa maastolenkkimme aikana ja jälkeen :)

Mummelilla alkaa harjassa olemaan jo harmaata, Raita täyttää 27.1 jo 16-vuotta

Aamu alkoi siis uudella hevostuttavuudelle. Valmentajani oli sopinut että menemme auttamaan hänen ystäväänsä nuoren selkään nousussa. Luulimme että vastassa olisi ollut 3-vuotias nuori ruuna, mutta Elmeri olikin jo pian kääntymässä 6-vuotiaaksi. Sen kanssa ei siis ollu tehty viellä oikeen mitään, joten alotimme kaiken alusta. Anna juoksutti Elmeriä kumpaankin suuntaan, ja katsoi että hevonen keskittyi häneen ja ymmärsi mitä siltä pyydettiin (ääniavut, siirtymiset raviin ja käyntiin liinassa, sekä pysähdykset.) Edellisenä iltana Anna kertoi minulle mitä minun täytyy tehdä, mutta selitti tottakai samalla kun hevosta laitoimme. Alkuun hän punttasi minut siten, että roikuin satulan päällä jotta hevonen tottuu painoon selässään. Tämä osottautui melko rankaksi, kuten Anna varoitti. Siinä aikani roikuin ja kehuin sekä taputtelin hevosta kaulalta ja lautasten päältä. Pikku hiljaa aloin nostaa toista jalkaa hevosen takapään päälle ja hieman liikuttelemaan sitä. Hevonen oli jännittinyt, mutta seisoi hyvin paikallaan :) Ohjeeksi olin saanut, että kun pääsen selkään asti, on minun pysyttävä alhaalla ylävartalon kanssa eli nojata eteenpäin. Kun jalustimet oli saatu jalkaan ja hevosta kehuttu paljon, nousin hitaasti ylävartalon kanssa pystyyn. Sen jälkeen pyydettiin Elmeriä ottamaan muutama askel eteenpäin. Jatkusvasti oli muistettava kehua hevosta paljon ja taputella sitä. Myös muutama ravi askel saatiin otettua, mutta sitten päätimme lopettaa jottei heti tule tehty liikaa. Tästä on hyvä jatkaa ensi kerralla :)

Samalla tallilla meitä olisi odottanut myös yhden hevosen lastaaminen, joka on joskus kaatunut trailerissa eikä sen vuoksi halua mennä enään traileriin. Mutta se siirtyi toiseen kertaan sillä omistaja itse ei päässyt paikalle. Olemme saaneet myös muita ''bookkauksia'' koskien vaikeita lastattavia. Kirjoitan tiimistämme oman sivun tuonne ylös kunhan saamme homman kunnolla vireille ;)

Kun kerta alotimme päivämme nuorten kanssa niin jatketaan nyt samalla linjalla. Elmerin luota lähdimme Anna luokse kitkemään Floppanilta ehkä sen ainoan huonon tavan pois. Se ei ole halunnut yksin lähteä pois tallin pihasta tai mennä navetan ohi, vaan kääntyy ympäri ja alkaa kevenemään hieman etupäästä - ei siis hyppimään pystyyn vaan pompimaan pää alhaalla. Selässä tulee yllättävän avuton olo kun +180cm alkaan kekkuloimaan ympäri pihaa. Floppanin selässä ei sinänsä pelota, mutta tunne on enemminki ärsyttävä ja turhauttava kun se testaa ratsastajaa. Tähän asti pihasta on poistuttu siis vain kaverin kanssa tai otettu tallin ovelta vauhtia ja laukattu pelloille asti :D Nyt siis Anna tuli takana juoksutusraipan kanssa ja minä ratsastin leveällä kädellä ruunaa eteenpäin. Samalla piti taas muistaa tärkeä työkalu, eli kehua paljon äänen kanssa ja rohkaista sitä, vaikkakaan en usko että se pelkää oikeasti, se alkaa olla kohta 5-vuoden iässä että ehkä se uhmaikä on tekemässä tuloaa. ;)

Pääsimme kuitenkin pelloille asti ilman että jouduin tulemaan alas. Tiellä emme pysyneet koko aikaa eikä suunta ollut aina oikein päin eteen, välillä mentiin sivuttain välillä poikettiin nurmikolla ravaten ja välittä peruutettiin. Mutta tyylillä ei tässä vaiheessa ole väliä, kuhan ajatus on eteen. Pellolla ravailin hetken alkuun jonka jälkeen aloin työstää laukkaa. Ohjeeksi sain tehdä vaihtoja hieman ja säädellä laukkaa. Floppan on jo aika kivasti istunnalla, mutta se täytyy saada nopeammaksi siirtymisissä - ainakin takaisin päin. Koska sen normaali laukka on jo todella iso verrattuna esimerkiksi Raidan pikku laukkaan johon olen tottunut, tuntuu että hevonen menee todella kovaa, jolloin itse jään vaistomaisesti ratsastamaan sitä taaksepäin. Ja jos jään kädellä kiinni seuraa tästä vetokisa, joka tulee minun osaltani päättymään häviöön. Ikinä ei ole tämän hevosen selässä ollut tunnetta että se lähtee käsistä, se tulee hyvin takas pidätteistä kunhan itse olen rento etkä jää vetämään. Flopu oli aika energinen, käytimme tämän hyväksi ja aloin laukkaamaan peltoa ympäri. Tämä on juuri sitä mitä me molemmat tarvitsemme, että minä totun isoon laukkaan ja että ruuna saa paikkoja auki ja voimaa lisää. Oma takapuoli ylös satulasta, hevonen saa laukata omaa tahtiaan, välillä pyydän sitä kuitenkin voimakkaasti eteen ja hetken päästä hieman kiinni. Se tulee todella hyvin kiinni, ja tässäkin huomasin että mitä enemmän itse jännitän ja yritän olla suussa kiinni sitä kovempaa se lähtee vetämään vastaan kun rentoudun ja hellitön edestä se hieman joka hidastaa. Selkään oikein tunsin kun hevonen lähti eteen ratsastaessa työntämään takaa lisää vauhtia. Hyvin ruuna myös teki laukan vaihtoja itse joka kolmannella kesken laukkasuorien :D Loppuun tein vielä hieman kevyttäravia ja taivuttelua pidemmällä kaulalla.

Aamulla oli kyllä vaikeuksia päästä sängystä ylös ku paikat oli niin jumissa. Mutta ehkä siihen isompaankin laukkaa tottuu kun aletaan enemmän treenaamaan yhdessä, innolla kyllä odotan isompia hyppyjä tämän hevosen kanssa, tunne selässä on niin magee ettei sitä voi sanoin kuvailla :)

Päivän päätteeksi vuorossa oli vielä tuttu ja turvallinen Raita :) Raidan kanssa menimme vain maastoon kävelemään reilu 30min reippaan lenkin. Siitä olisikin riittänyt energiaa vaikka pieneen kylään. Myös tamman kanssa jouduimme hieman keskustelemaan että mennäänkö vai ei. Sillä on ihme tapa maastossa yhtäkkiä vetää liinat kiinni ja kääntyä ympäri. Eli tämä täytyy myös kitkeä joku päivä pois samanlailla kun Floppanin kanssa!

Kaivoin kaapista jo meidän ihanan peppuloimenkin valmiiksi :)

Sunnuntaina pääsen tallille vasta illalla ratsastamaan, sillä lähdemme Veeran kanssa käymään Porvoossa iskällä, kun isänpäivä! 

Maanantaina liikutan Raidan normaalisti, sillä tiistaina meillä on Jessican valmennus, joka siis peruuntu viime keskiviikkona. Siitä tulee oma kunnon postauksensa kun näillä näkymin saan myös kuvaajan mukaan.

Tallillamme on myös 16.11 iltakisat, lajina kuitenkin tällä kertaa kouluratsastus. Anna sanoi että voisin startata Flopun - jolle on nyt keksitty virallinen nimi, Cash-Flow - kanssa KN. Specialin, jotta heppa saa kokemusta! Ilmoitin myös Raidan 28.11 Tuomarinkylään, käymme hyppäämässa 80cm & 90cm :)