Raidalla muutto edessä

Paljon on tapahtunut nyt muutamassa viikossa. Treenit on hieman tökkinyt sillä Raita on ollut enemmän tai vähemmän outo. Se on alkanut turvotteleemaan jalkojaan, varmasti osittain sen vuoksi että on nyt vain aamupäivän ulkona ja tulee päiväheiniksi sisälle - sille ei vain enään sovi että se seisoo aamusta iltaan ulkona oli keli mikä tahansa - sekä myös että bokseissa ei kuiviketta ole vissiin tarpeeksi, joten hevonen käytännössä seisoo kovalla alustalla :/ Se ei ole enään niin jumissa mielestäni, eli lisäloimituksesta on ollut apua, nytkin sillä on päällä villaloimi, ohut fleecevuorellinenloimi, sekä kaulakappaleellinen välikausitoppis ja ulos se saa toisen ohuehkon toppaloimen päälle. Vaikka vielä ei ole edes pakkasia, mutta nykyisessä tallissamme on liian kylmä sille, jotta vähempi loimitus riittäisi. Se vetää itsensä jumiin ja kasvattaa karvan todella nopeasti takaisin kun on klipattu, joten nyt mielummin olemme liian ''varovaisia'' ja loimitetaan reilummin. Niimpä myös ratsastaessa Raidalla on peppuloimi, enkkufiltti sekä toppaloimi päällä. Alkukäyntien jälkeen otan toppaloimen pois ja ravailen hetken filtin kanssa, kun lihakset on lämmitelty jätän filtinkin pois.

<3 rakkain

Toinen ongelma on että R on alkanut turvottelemaan jalkojaan. Se on liikkunut tähän mennessä puhtaasti, alkuverryttelyn ns epätasaisuutta pois lukien. Mutta tänään kun meidän piti alkaa hyppäämään, katsoi Anna hevosen liikettä ja se oli epäpuhdas oikeasta etujalasta, joka heijastui myös ristikkäisen takajalan liikkeeseen. Eli hypyt jäi hyppäämättä. Raita on turvottanut myös takasiaan mutta ne on laskeneet aina liikunnan jälkeen. Oej on ollut turvonnut eniten, uskon että se on kolhassut sen johonkin koska siinä on muutama rupi, ja asiaa ei auta se että tällähetkellä tarhojemme pohjat ovat todella huonossa kunnossa. Ne ovat liian märät ja mutaiset - vaikka hevonen seisoo siellä vain päiväheiniin asti, taitaa riviä olla muodostumassa. Myöskään jokapäiväinen jalkojen peseminen ei ole hyväksi hevosen herkälle iholle. 

Tänään tallille mentäessä huomasin että Raidan vej polvi oli turvonnut?! Tiedä sitten mistä sekin tullut. Mutta alamme olemaan pikkuhiljaan kypsiä kaikki, ja jotain ratkaisuja on tehtävä. On stressaavaa joka päivä miettiä mitä laittaa hevoselle päälle kun kaikki loimet ovat märkiä ja kuraisia eivätkä kerkeä kuivua tai että mikä jalka nyt on turvonnut tukiksi. Niimpä Raita muuttaa valmentajani talliin, siellä se saa sille sopivaa yksilöllistä hoitoa, sillä valmentajani tuntee R:n ''tarpeet'' ja pystyy ottamaan ne hevoskohtaisesti huomioon paremmin :) Hänellä on tällä hetkellä myös omat hevoset kotona 3 hevosen tallissa, mutta tallia laajennetaan lähiviikkoina, joten myös Raidalle löytyy sieltä uusi oma karsina kohta :) Tallista teen erikseen sitten pienen esittely postauksen, kunhan olen varmistanut että tämä käy Annalle. Myös helpottaa tämä ns. kahden tallin välillä juokseminen, sillä minun on päästävä useammin menemään Floppanilla, jos ensi kaudeksi haluan senkin kanssa radoille. 

Kyseisessä paikassa on ihanteelliset maastot, ja paljon peltoja millä saamme ratsastaa, uskon että Raitakin kaipaa vähän vaihtelua maneesissa pyörimiseen ja nauttii kun pääsee pelloille  ja maastoon baanaamaan. Kentän lisäksi löytyy pieni maneesi, missä voi liikuttaa hevoset jos ilma on aivan kamala. Jatkossa valmennukset hoidetaan muilla talleilla. Lähimmälle maneesille ajamme vain 20min, joten hevoset autoon ja treenaamaan :) Helpottuu kyllä niin paljon arki. Tiedämme siskoni kanssa että Anna jos joku osaa hoitaa hevoset, ja luotamme kyllä häneen ihan 150%. Ja kyllä se vaan ns ''omassa'' tallissa on helpompaa, kun itse vastaat hevosen loimituksesta ja suojituksesta, loimia voi vaihtaa vaikka 3 kertaa päivässä jos siltä tuntuu, jos ilma on huono ei hevosia laiteta ulos seisomaan vaan ne saavat olla vuorotellen noin 2h maneesissa :)

Valmiina hammaslääkäriin :)

Nyt toiseen aiheeseen. Raidalla tuli puolivuotta täyteen viime raspauksesta, joten varasimme sille viime torstaiksi raspauksen. Kerroin aikaisemmassa postauksessa sen suusta löytyneestä pienestä hampaasta, mutta sille ei nyt tehty mitään koska eläinlääkäri sanoi että se ei ole kipeä eikä näytä vaivaaman mitenkään tammaa, mutta saimme ohjeeksi seurata jos tilanne muuttuu. Piikkejä suusta löytyi jonkin verran. Raidalla ei ole aivan tasapurenta jonka vuoksi niitä syntyy, mutta niiden poistaminen oli helppo juttu :) Myös yksi takahammas oli lohjennut - ell sanoi että R on varmaan syödessään saanut suuhunsa kiven ja puraissut sitä vahingossa. Tästä johtuu myös 'heinäpallojen' sylkeminen välillä. Hampaalle ei nyt kuitenkaan tehty mitään, mutta tämän takia on raspausväli pidettävä 6kk mittaisena. Se oli myös niin takana oleva hammas että ei pitäisi vaikuttaa ratsastukseen. 

Seuraava päivä piti olla kuolaimeton, joten heppa sai kävelypäivän. Lauataina ratsastin Raidan ja mielestäni se oli jo heti alkuun helpomman tuntuinen suusta, raspaus taisi olla ihan ajankohtainen. Nyt kuitenkin jalkojen takia taas treenit on pistettävä jäihin hetkeksi, niimpä Raita kävelee nyt vain ja sen jalkoja kylmätään. Muuton jälkeen seurataan muuttuuko tilanne johonkin suuntaan ja suunnitellaan sitten lisää jatkoa. 

Loppuun vielä pakko lisätä muutama video jotka kyllä nostaa motivaatiota ihan älyttömästi, ja saa tälläsissäki tilanteissa kun kaikki ei mee niinku pitäis, niin jatkamaan eteenpäin entistä kovemmin!

Olen sanaton

.. nimittäin Raidan tämän päivän hypyistä! Meillä oli siis vihdoin noin 3-4 viikon tauon jälkeen Annan valmennus. Fiilikset ennen valmennusta olivat hyvät, mutta mietitytti mitä tunnista tulee kun taukoa on ollut niin kauan, yleensä jo kahden viikon hyppytauko näkyy ratsastuksessani. Raita on viime päivinä ollut hieman tahmea, en tiedä onko se väsynyt vai muuten vaan laiskottelee. Se liikkui loppu viikon kyllä melko rankasti kun Veera treenasi koulukisoihin sen kanssa. Minulla on myös kummitellut mielessä noin viikko sitten kuulemani lause ''tuo hevonen ontuu kyllä todella pahasti'', ja kun olen epävarma jään jopa oikein etsimään epäpuhtautta vaikka sitä ei olisi. Mutta Tiistaina R sai juoksutuspäivän ja se liikkui liinassa ihan super hienosti ja hyvin omalla moottorilla. Isoa ravia ja laukkaa pyöreänä hieman matalemmassa muodossa. Ja olin heti paljon varmempi että hevonen ei ole epäpuhdas. Ja tänään sain itselleni vihdoin täysin levollisen mielen asian suhteen.

En tiedä miten saan sanoin kerrottua miten hyvä fiilis minulla oli valmennuksen jälkeen. Uskon että tämä hyppytauko on tehnyt hyvää meille kummallekkin. Aikaa miettiä missä mennään ja miten jatketaan. Aloitimme verryttelyn ihan vain vaatien sisäohjaa kunnolla läpi kummassakin kierroksessa, jonka jälkeen tehtiin muutamat vaihdot. Meillä oli kaveletti ympyrällä jota tulimme siten, että hevosen oli oltava rento ja rauhallinen, sekä hieman ylempänä edestä. Ongelmanani on siis ollut että ratsastan liikaa sisäkädellä ja hevonen putoaa liian alas, on kaula kääntyneenä sisään ja ulkolapa on jatkamassa matkaa silti suoraan. Oli siis suoristettava hevosen kaulaa ja käännettävä ulkojalalla. Asiaa vaikeuttaa se että varsinkin vasemmassa kierroksessa kaadun itse sisälle, kun taas oikeassa Raita liiraa lapaa enemmän ulos. Mutta hetken päästä hevonen tuntui jo paljon paremmalta.

Minulle on myös ollut hankalaa pitää kevyt tuntuma niin että hevonen ei ole pitkä. Heitän helposti ohjat pois varsinkin eteen ratsastaessa. Mutta koska R on nyt niin hyvin myös istunnalla, voin keventää painetta edestä kunhan muistan että tuntuman täytyy säilyä.

Tänään puomeja ei tullut alas hevosen takia yhtään, kolahduksen ja pudotukset olivat minun mokiani. Ratsastaminen tuntui tänään helpolta ja huolettomalta, joka on ihme kun miettii että taukoa on ollut niin kauan valmennuksista ja että eilen hevonen oli todella tahmea varsinkin oikealle. Mutta Anna totesi että Floppanilla ratsastaminen on auttanut minua varmasti todella paljon, istuntani on parantunut ja olen päässyt ratsastamaan ison hevosen isoa laukkaa ja tottunut istumaan siellä, jonka jälkeen Raita tuntuu kompaktilta paketilta. Tänään minusta tuntui että tiesin oikeasti mitä minun pitää tehdä ja koska ratsastaa hieman eteen ja koska istua tiiviimmin laukkaan jotta paikka osuu kohdilleen. En tiedä johtuiko se tamman innokkuudesta vai siitä että hevonen oli ratsastettu ylemmäs mutta se oli menossa koko ajan, laukka eteni ja oli rytmikäs, paikat oli helppo nähdä ja hevoseen oli helpompi vaikuttaa. Mielestäni myös käännökset onnistuivat melko hyvin kun oikein keskityin siihen että pidän sisäkäden kevyenä ja käännän ulkoavuilla - Anna myös muistutti aina kesken käännöksen että etuosa ylhäällä jos näytti että hevonen lähtee valahtamaan.

Esteet nousivat hyvää tahtia, ja samalla sain itse lisää poveria ratsastukseeni. Videolta näkyy hyvin kuinka jään vielä okserilla liian pystyyn esteen päällä ja alastulossa ''tipahdan'' hevosen etuosan päälle, joka johtaa siihen että en saa itseäni tarpeeksi nopeasti ylös ennen seuraavaa estettä. Eli tähän täytyy alkaa keskittyä että anna hypyssä kunnolla tilaa hevosella ja vien ylävartaloani eteen ja matalemmalle, jotta pääsen alastulossa nousemaan pystympään. :) Okserin pääsimme nostamaan 120cm-125cm ja hevosella jäi vielä hyvin tilaa. Anna sanoikin että hänen olisi tehnyt mieli nostaa vielä lisää, mutta edelleen on pakko muistaa että lopetetaan ajoissa ennen kun homma levii käsiin. Hypyissä alkaa olemaan jo sen verran koko ja takapäässä voimaa että kyydissä ei enään vain olla. Raita 15v oli niin menossa että meinasi vetästä herneen nenään kun otin pienen pidätteen ennen hyppyä :D Se osaa kyllä niin yllättää, en olisi ikinä kuvitellut että hyppään sen kanssa noin kevyesti noinkin isoja esteitä.

Uskon että isot hypyt tekivät myös hyvää Raidan lihaksille, se on ollu selästä vähän jumissa ja arka, täytyy varata sille hieroja tähän parin viikon sisälle. :) Valmennuksen jälkeen otin varusteet pois ja päästin Raidan maneesiin, sillä hevoselle paras palkinto on vapaus. Korjasimme Annan kanssa radan pois ja lähdin kylmäämään R:n jalkoja. Olen ottanut itseäni niskasta kiinni paremmin siinä(kin) hommassa - toinen on varusteiden putsaus -, tuon kokoiset hypyt ovat melkoinen rasite jaloille, varsinkin kun ei ole mikään nuori hevonen enään kyseessä. Ensin kylmäsin joka jalkaa n. 5 min, jonka jälkeen laitoin linimentit ja siihen päälle etujalkoihin BOTin tallisuojat. Raidalla on tallisuojat joka yö päällä. Ostoslistalla meillä on myös jenkkipatjat, jotta saa myös takajalkoihin lämppärit varsinkin kovan treenin jälkeen.

Huomenna Anna käy tamman selässä tsekkaamassa missä mennään. Lauantaina ja sunnuntaina se saa kävelypäivän, käyn maastossa taluttelemassa sitä. Ensi viikon liikutukset on vielä hieman auki, johonkin väliin pitäisi saada valmennus ennen lauantain kisoja. Katsotaan jos pääsisi pitämään valmennuksen jonnekkin kotitallin ulkopuolelle. Perjantain ratsastan ponnyn vain sileällä läpi ja avuille.

Itselläni alkaa nyt kunnon kohotus, ruokavalio on aika hyvin jo muuttunut terveellisemmäksi ja painoakin on ehkä hieman pudonnut. Mutta nyt vain keskivarton lihaksistoa vahvemmaksi ja juoksulenkkiä kehiin :) Aina mietitään niin tarkkaan mitä hevoset syövät ja miten ne liikkuvat, ovatko ne hieronnan tarpeessa tms. Myös ratsastajan kireät lihakset vaikuttavat ratsastamiseen ja hevosen liikkeeseen. Ja tottakai hevonen pystyy parempaan suoritukseen mitä vähemmän ratsastaja esimerkiksi hypyssä sitä häiritsee.

Kuvia ja videoita ei ole enempää sillä en saanut kuvaajaa paikalle :(

Motivaatio huipussa

Lauantaina olimme siis katsomassa Helsinki International Horse Showta Helsingin jäähallilla. Meidän oli tarkoitus mennä vain yhteen näytökseen (klo 11- n.19) mutta Anna olikin tilannut liput myös lauantain viimeiseen näytökseen. Niinpä tuli seurattua reilu 12 tuntia maailman huippujen ratsastusta! Oma motivaatio lisääntyi kyllä entisestään, ja nyt odotan seuraavia treenejä kuin kuuta nousevaa. Mukaan mahtui myös kaksi kouluratsastus luokkaa heti alkuun, mutta muuten päivä meni esteratsastuksen parissa. Upeita hevosia ja taitavaa ratsastusta voisi katsoa kyllä loputtomiin. Raita jäi tällä kertaa ilman tuliaisia, mutta meiltä löytyy kotoota kyllä niin paljon loimia yms jo entuudestaan että mitään uutta ei kyllä edes tarvita. Koska koko päivä meni jäähallilla, sai tamma viettää vapaapäivää ja ulkoilla koko päivän. 

Sunnuntaina pääsin itse hevosen selkään illasta. Alkuun Raita tuntui hieman hankalalta ja tappeli tuntumaa vastaan, mutta keskityin vain pitämään tasaisen tuntuman ja ratsastamaan jalalla eteen kun se alkoi protestoimaan ohjaa. Pienen keskustelun jälkeen heppa alkoi tuntumaan jo vähän paremmalta, mutta ei niin hyvältä kun haluaisin. Koska Raita tuntui raviin yllättävän hyvältä aloitin tekemään käynti ravi siirtymisiä, sillä ajatuksella, että hevonen kantaa itsensä siirtymisen läpi eikä liike ns "töksähdä" kun se siirtyy käyntiin. Tässä ajattelin että en saa kannatella hevosta ja että se pysyy pyöreänä ja rentoja siirtymisessä oli se sitte käyntiin tai takaisin raviin! Tein nopeita siirtymisiä kumpaankin suuntaan, jonka jälkeen aloitin siirtymiset ravin sisällä. Tässäkin mahdollisimman paljon nopeita muutoksia tempoon, jotta hevonen herää ja tulee kuulolle, sekä jää ns odottamaan seuraavaa apuani! Siirtymissä tamma tuli todella kivan tuntuiseksi, se oli pehmeä ja rento! Ajoittain annoin hieman enemmän ohjaa jotta se sai venyttää kaulaansa ja hetken päästä keräsin sen hieman ryhdikkäämpään muotoon! Raita on melko lyhyessä ajassa tullut paljon ryhdikkäämmäksi ja se on saanu mielestäni lisää lihasta. Myös siskoni sanoi että huomasin hevosen liikkumisessa eron kun ei ollut hetkeen päässyt itse käymään tallilla/selässä. Eli olen minä jotain tehnyt oikein ;) 

Kun olin saanut Raidan laitettua pois ja kamat putsattua, lähdin valmentajani luokse ratsastamaan hänen 4-vuotiaan ruunansa. Floppan oli todella mukavan tuntuinen, se oli alkuun todella energinen ja ei olisi oikein meinannut malttaa kävellä. Alotin käynnissä pidemmällä ohjalla taivuttelemaan hevosta ja tekemään voltteja! Suorilla otin pätkän väistöä ja pysähdyksiä, ruunasta huomasi heti kuinka paljon se on mennyt lyhyessä ajassa etten päin, väistöt sujuivat huomattavasti paremmin ja ohjaus muutenkin (: Ravissa ja laukassa tein siirtymisiä ja taivuttelin lisää, ja suorilla otin myös vastalaukka nostoja! Välillä meinaa unohtua että se on vasta 4-vuotias, eikä siltä saa vaatia liikaa. Floppan on aina niin yhteistyöhaluinen ja yrittää parhaansa, että innolla odotan tulevia rientoja sen kanssa! Kiitos Annalle vielä että päästää minut näin upean hevosen selkään ja mahdollistaa tälläiset tilanteet (: 

Loppu vuodelle on yksi isompi muutos tapahtumasta, mutta siitä enemmän kun aikataulut ja muut on lyöty lukkoon! Myös ensi kaudelle on alustavia vähän isompia suunnitelmia ;)