Parempaan päin

VAROITUS: postaus sisältää paljon samanlaisia kuvia!! ;)

Viime postauksesta on aikaa jonkin verran, mutta se johtuu siitä että mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut enkä ole saanut kunnon kuvia pitkään aikaan. Mutta nyt hommat alkavat olla normaalimpaan päin. Maneesinpohjan takia emme kuitenkaan ole uskaltaneet hypätä kuin kerran ja sekin oli enemmän hauskan pitoa hevoselle. Ja ai että sillä oli virtaa, se oli niin onnellisen oloinen ja näköinen kun pääsi pitkästä aikaa hyppäämään edes vähän. Veera meni ensin ja minä hyppäsin loppuun. Hyppytauon takia esteet pysyivät 100-110cm paikkeilla emmekä menneet kauaa. Nyt kuitenkin olemme päättäneet että emme kyseisellä tallilla enään ehkä hyppää sillä Raita on juuri mennyt parempaan suuntaan jalkojensa kanssa emmekä halua enempää takapakkia. Sileällä R liikkuu melko hyvin, edelleen pohjan takia ratsastuksesta ei saa niin paljoa irti koska on varottava mm maneesin kaarteita/kulmia sillä ne lähtevät liian helposti alta, mutta pääasia että hevonen ei jää ihan seisomaan vaan pääsee vaivaamaan päätään edes käyntityöskentelyllä ja mummoravilla. Se on niin täynnä energiaa että haluaisi vain päästä laukkaamaan ja tekemään kunnolla hommia. Onneksi Lindössä - uudella tallillamme - on oivat mahdollisuudet purkaa energiaa ja päästä tuulettamaan omaa ja hevosen päätä!

<3

Erilaisia kuolaimia on kokeiltu, mistä löytyisi meille se sopiva. Ennen meillä oli sileällä tavallinen nivel ja hypätessä D-nivel. Vahvuttaa ei tarvitse lisää, pikemminkin hienosäätöä. Raita on suustaan aika levoton, mutta herkka ja aukoo sitä välillä. Niimpä kokeilein kumikuolainta sille sieleällä, mutta se ei ollut aivan sama suora kumikuolain mitä olin alkuun ajatellut, tämä mitä kokeilin oli ehkä aavistuksen liian kevyet eikä hevonen oikein tullut tuntumalle. Anna antoi meille kokeiluun myös D-kuolaimen jossa on kuparirollerit. Kuulemma hevoset jotka ovat levottomia suustaan tykkäävät yleensä kyseisestä kuolaimesta, niin myös Raita tykkäsi. Se rauhoittui ja tuli paremmin tuntumalle/antoi ottaa edestä. Kyseisellä kuolaimella hevosen saattavat olla hieman ns. sitkeämpiä, ja sen huomasimme myös, mutta uskon tämän sopivan meille. Jossain vaiheessa kun saan suorin(jäykemmän ja painavamman) kumikuolaimen käsiini voisi sen kokeilla myös :) Kerron miten tämä uusi D-kuolain on toiminut pidemmällä tähtäimellä mm hypätessä ja kun pääsemme kunnon pohjille ratsastamaan normaalisti, sillä nyt olemme kokeileet sitä vasta muutaman kerran.

Tässä kyseinen kuparirolleri D-kuolain, joka meillä on nyt käytössä :)

Torstaina kävimme Veeran kanssa aamusta tallilla. Menimme kentälle liikuttamaan Raidan siinä toivossa että siellä olisi ollut enemmän lunta. Pohja oli hieman kova, mutta se on ehkä välillä hyvää vastapainoa pehmeälle maneesille. R arkoi pohjaa hieman alkuun mutta liikkui silti melko rennosti ja eteni omalla moottorilla. Pohjetta en saanut oikein läpi, sillä loimet olivat hieman edessä, eli kunnolla en saanut hevosta ratsastettua läpi, mutta annetaan se tälläkertaa anteeksi ;) Ajatus ulkona ratsastukselle oli lähinnä se että Raita saa vaihtelua maneesissa pyörimiseen ja että saamme hieman uusia kuvia. Ilma oli todella upea, aurinko paistoi ja auton mittari näytti lähemmäs -30astetta pakkasta, mutta ei se menos haitannut. Itse tykkään talvesta aivan älyttömästi, pääsee tekemään hankitreeniä, saa pelata vilttejen ja loimien kanssa sekä kaikkialla on niin kaunista. Tottakai vähempikin pakkanen riittäisi, mutta kun on tarpeeksi päällä on metsässä kävely hevosen kanssa paras mahdollinen tapa viettää päivä :)

Raidalla ihan selvästi katse tulevaisuuteen ja alkavan kauden sijoitukset kiiluvat silmissä ;)

Treeneistä ei tosiaan ole oikein mitään kerrottavaa kun valmennuksia ei ole ollut. Sileällä keskitymme nyt asiaoihin mitä emme yleensä niin paljoa hio. Teemme nopeita väistöjä puolelta toiselle pienessä mummoravissa jotta hevonen joutuu kunnolla odottamaan, samalla pyrimme säilyttämään rentouden. Taivuttelu on osa joka päiväistä treeniämme nykyään ja se näkyy kyllä Raidan liikkeessä. Se taipuu huomattavasti paremmin kuin ennen. Jotta en selitä turhaa tekstiä tänne laitan kuvia torstain ratsastus kerrasta. Yritän pitää blogia hengissä nyt tälläisillä väliaika kuulumisilla kun mitään isompaa ei tapahtu ja kunnon treenit on jäissä vielä hetken. Tallin rakennus alkaa kohta ja siitä voisin lisäillä kuvia aina sitä mukaan kun se etenee. Ruokintapostaus on myös tulossa kunhan vain jaksan kuvata sen, yritän tässä nyt lähipäivinä saada sen aikaiseksi :)

Törökorva keskittyy työnteköön <3

Kypärä suojelee siellä kaapin hyllyllä varmasti hyvin ;) Nyt on ollut pakko mennä pipo päässä ettei korvat jäädy! Raita ei onneksi harrasta paikalta poistumisia vaikka olisikin energinen, se enemmin nostaa pään ylös ja alkaa steppailemaan ja ennakoimaan askellajeja! :)

 

 

Raita nauttii aurinkoisesta pakkaspäivästä oikein silmät kiinni <3