sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Surkeiden sattumusten viikko

Olin siis suunnitellut Raidan liikutukset valmiiksi koko viikolle, mutta jottei elämä olisi liian helppoa ja yksinkertaista, pääsi heppa liikkumaan vain pari kertaa kunnolla ja sai ns pakko lomaa. Se tuskin pani pahakseen, onneksi se sai olla pitkään ulkona näinä vapaapäivina. Tarkkaan en muista koko viikon liikutuksia, sillä tämä viikko on ollut itselleni täysi katastrofi.


Maanantaina taisin ratsastaa Raidan melko kevyesti ja se tuntui ihan hyvältä. Minulla oli treenissä mukana muutama kavaletti joille tein pieniä teitä ja keskityin siihen että hevonen kääntyy ulkoavuistani.
Tiistaina tamma sai SUUNNITELLUNvapaan sillä olin itse niin väsynyt.
Keskiviikkona kävin ensin Annan luona tekemässä tallin ja nappaamassa hevoset sisälle sekä ratsastamassa Floppanin. Kun olin menossa Raidan luokse ratsastamaan sen, astuin autosta ulos ja kuulin kuin vasen takarenkaani sujisi ja pieni terävä kivi oli tehnyt reijän renkaaseen. Niimpä hevosen liikutus jäi välistä kun aika meni siihen että odotin uutta rengasta jonka äitini toi tallille.
Torstaina kävimme illalla siskoni kanssa tallilla, ja ratsastin Raidan. Tein paljon taivituksia ja asettelin hevosta ympyröillä ulos. Loppuun tuli ihan kivaksi :)
Perjantaina Raita sai vain kävellä/hölkätä liinassa sillä aikaa kun odotimme että Marcin tuli kengittämään sen. Tämä oli siis toinen kengitys ilman rauhoitusta ja sujui todella hyvin taas! Niin helpottava huomata että homma alkaa sujumaan niinkuin pitääkin.
Ja sitten lauantai.. Lupasin Annalle että voin hakea hänen hevosensa sisäsälle, sillä hän itse oli iltavuorossa ja olisi ollut kotona vasta kymmenen jälkeen. Homma kuitenkin meni penkin alle jo heti ensimmäisen sisään haettavan kanssa. Ulkona tuuli hieman ja oli pimeetä, Flippan oli aika levottoman oloinen jo kun menin portin luokse. Otin hevosen kiinni ja avasin portin, Flippan kuitenkin päätti tulla suoraan syliin ja juoksi päälleni. Kaaduin maahan ja hevosen juostessa ylini, jokin osa sen jalasta osui melko kovaa takaraivooni, en usko että se oli kavio, sillä se olisi varmasti sattunut enemmän. Nousin heti ylös ja soitin Annalle että tallilla on tapahtunut tälläinen välikohtaus. Nappasin loput hevoset sisälle ja lähdin Tammisaaren sairaalaan päivystykseen, koska kyseessä oli kuitenkin melko kova isku päähän. Anna odotti minua siellä, ja jäi seurakseni vielä työvuoronsa jälkee. Onnekseni selvisin vain lievällä aivotärähdyksellä, ja sain mukaani reseptin särkylääkkeisiin ja lihasrelaksantteihin. Tuossa olisi voinut käydä paljon pahemmin niin minulle ja Flippanillekkin, onneksi heppa lähti kuitenkin tallille päin eikä vieressä olevalle autotielle.
Tänään sunnuntaina olo on ollut ihan ok, päähän on noussut kuhmu ja hartiat sekä selkä on hieman jumissa tärähdyksestä. Pääsin kuitenkin tallille asti, juoksuttamaan Raidan sillä en halunnut että se jää enään seisomaan. Se liikkui liinassa yllättävän hyvin, oli alkuun hieman jäykän tuntuinen ja annoin sen mennä ensin omassa tahdissa että saa hieman lihaksia lämpimäksi. Kun heppa oli jonkun aikaa heräillyt pyysin siltä osia liikettä eteen, niin ravissa kun laukassakin ja se näytti oikein kivalta :). Huomenna olisi tarkoitus kokeilla miten ratsastaminen sujuu. Meillä on keskiviikkona nimittäin Timgrenin valmennus Brobyssä eikä hevosta voi jättää seisomaan ennen sitä! Toivotaan että ensi viikko on parempi! (anteeksi sekava teksti, aivot eivät toimi näin myöhään enään kunnolla.)



2 kommenttia:

  1. Viime viikko oli kyllä ihan horrori eikä tää uusi viikkokaan mun osalta kyllä alkanu kovin hehkeissä merkeissä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei oo vähää aikaa ollu yhtä surkeeta viikkoa :D ehkä tää täst.. Tai sit maailmal on joku meit vastaan..

      Poista